Minä kanssa

Ompeluseura (työseura) oli ja meni ihan hyvin mummoja passatessa ja kahvia keittäesssä.

Meni eilen alaselkä vähän kipeäksi kun makasin mahallani sängyllä ja kattelin kuinka Edwartti hyppeli puista puihin ja teki muitakin ihme temppuja, jotka sai minut kaipaamaan sitä, että voisin olla jossakin kirjassa mukana. Pomppia puissa samalla lailla tai tehdä jotain muuta vastaavaa. Se olis kivaa, voisin vaikka nyt heti seisovilta jaloiltani lähteä Clairen mukaan 1700-luvun Skotlantiin tai Nonnan mukaan jäämaahan. Mutta aikamatkustus ei ole mahdollista, eikä myöskään yhtäkkiä fiktiiviseksi henkilöksi muuttuminen. Harmin paikka sillä minä voisin oikeasti lähteä vaikka heti.

Eilen kun yritin selvittää miten mozillan saa englannin kieliseksi, törmäsin iskän koneella wowiin. Se tosin oli sellainen kokeile 10 päivää ilmaiseksi ja jää koukkuun-juttu. Eikä iskä sitä kyllä pelaa, mutta se oli siellä peleissä kun katselin niitä. Ei edes minun koneella ole mitään tuollaisia hienouksia, vaikka se on uudempi kone. Tosin siellä on kaikkia muita pelejä. Harmi olis ollu kiva kokeilla jotain tollasta (mutta ei wowia) peliä. Olenhan minä tosin pelannut TribalWarsia ja sitä toista, jonka nimee en muista, mutta en ne ollu kovin kivoja, koska en jaksanu keskittyä niihin kunnolla, kunhan vain rakensin lisää rakennuksia, koulutin lisää sotureita, jotka sitten lähetin heimon sotiin. Ja jouduinhan minä hyökkäyksien kohteeksikin muutaman kerran, mutta muuta jännää siinä ei tosiaankaan tapahtunut. Ehkä en vain osannut pelata sitä..

Mummo anto synttärilahjaks

Jalkoihin, tarkemmin sanottuna nilkkoihin koskee, kun on kova penkki niiden alla. Väsyttää niin, että ei jaksa tehdä mitään. Ei yhtikäs mitään, tekis mieli mennä nukkumaan, mutta kun tulee täykkärit ja taistelulaiva niin ei voi mennä nukkumaan vielä, pitää kärsiä hetki (hetki ei ole oikea käsite).

Kaktuksen kukka

Tupuna se sitten osaa olla ovela, miten ihmeessä se tuonne pääsi?