Istuskelin kaikessa rauhassa lukemassa jättiläisteosta, kun siihen joku mies tuli:
"Hei" "Hei" "Siinä on sinulla iso kirja" "Juu niin on" "Minulla olisi tässä kaksi maailman luetuinta lehteä, että jos kiinnostaa vilkaista" "Juu.." "Tässä ota vaikka molemmat, toivottavasti ei menny juoni nyt ihan hukkaan" "Juu ei se" "Heippa ja hyvää päivänjatkoa" "Kiitos samoin"
Mies olisi siis Jehovan todistaja, mutta mukava sellainen. Ja nyt minulla on kaksi jehovalehteä, jotka pitää muistaa kiikuttaa mummon luo, jos sillä ei vaikka niitä vielä ole.
Sitten vähän ajan päästä toinen mies tai poika:
*kröhöm* "Tiijäkkö mikä nuista männöö Kurikkaan?" "Jaa-a, veikkaisin tuota Teuvaan menevää" "Tuo Nurmoko on ihan eri suunnassa" "Nyt täytyy tunnustaa, että minun Suomen maantieteellinen näkemys on erittäin heikko"
Mutta näin jälkikäteen sanottuna, minä olin oikeassa ja se Teuvaan menevä bussi oli oikea, koska se oli ainoa bussi joka menee Kurikkaan päin. Katsoin ulkona olevasta listasta kun odottelin omaa bussia saapuvaksi.
Loppumatka sujui hyvin noin neljän kanssamatkustajan kanssa. Ja nyt ollaan onnellisesti kotona
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti