Apua se on vihreä!

Minä söin äsken omenaa. Ostan aina Royal Gala -omenoita, koska tykkään niistä, ne on jotenkin hyvän makuisia. Tänään minä jouduin kuitenkin pettymään sillä syömäni omena maistoi hassulle. Siitä huolimatta minä sitä mutustin samalla kun luin kirjaa. Söin sen melkein kokonaan, vaikka se maistui hassulle, mietin vain, että miksi tämä maistuu niin hassulle ja mille se sitten oikein maistuu.

Sitten minä tajusin, se maistuu ihan vihreälle! Siis ihan oikeasti se omena maistui ihan päärynämehulle! Heti tämän tajuttuani omena lenti roskiin. Kamala mikä maku.

Minä en ymmärrä mikä siinä päärynän maussa on niin kamalaa, mutta en kerta kaikkiaan kestä sitä. Voin kyllä syödä tuoreita ja purkkipäärynöitä ihan hyvin, mutta heti kun se "päärynän maku" on jossain mehussa tai karkissa, niin en kestä sitä. Tämän vuoksi boikotoin kaikkia vihreitä karkkeja (syön niitä vain hätätapauksessa, eli jos muun väriset karkit on loppu ja on vielä karkinnälkä) ja kaikkia vihreitä mehuja myös.

Pahin painajaiseni oli yleensä koulun luokkaretkillä, kun yleensä niillä tarjottiin eväiden mukana päärynämehua, joskus oli onneksi vadelmamehuakin. Mutta joskus ei ollut, joten yleensä varauduin tähän ottamalla omaa juomista mukaan.

En minä kyllä syö päärynäjugurttiakaan. Oikeastaan kaikki elintarvikkeet, joissa on keinotekoinen päärynän (vihreän) maku, päätyvät boikotointilistalle. Ja ihan oikeasti, en minä pelkän maun takia niitä boikotoi, vaan sen takia, että niistä tulee minulle paha olo. Nytkin tuntuu, että pitäisi jotain ensiapua saada, kun söin sen hiivatin vihreälle maistuvan omenan.

Till Nakki och Jenni

The Shadow of Your Smile

Mary Higgins Clarkin Perinnön varjo on viiimeisin kirja, jonka olen lukenut.

Iäkäs rouva Olivia Morrow on raskaan päätöksen edessä: viedäkö sukuaan varjostanut synkkä salaisuus mukanaan hautaan vai rikkoa sisarelleen tekemänsä lupaus ja paljastaa menneisyyden tapahtumat seuraaville sukupolville.

Samoihin aikoihin sisar Catherine, Olivian sisko, halutaan kohottaa pyhimykseksi ja nuori lastenlääkäri Monica Ferrel valitaan todistamaan, ovatko Catherinen ihmeteot oikeasti ihmeitä. Jokin yhdistää Catherinea ja Monica Farrelia, jokin paljon vahvempi kuin työ lasten parissa.

Joku näyttää kuitenkin hyötyvän siitä, että menneisyyden salat eivät paljastu. Millaisiin toimiin hän on valmis ryhtymään?

Hyvä kirja, sitä parasta Higginsiä. Millään ei olisi aina halunnut lopettaa lukemista, mutta kun oli pakko aamuisin lähteä töihin niin kirja sai jäädä. Pari iltaakin kului sitten kirjan merkeissä ja muuta ei tullut puuhailtua. Kirjastoon pitäisi taas juosta hakemaan joku kirja, ettei elämä käy pitkäksi.

Double Fault & Sherlock Holmes Suomsessa

Sain juuri päätökseen Lionel Shriverin Kaksoisvirheen. Ihan ok kirja, minulle jotenkin liian masentava. Shriverin seuraava teos Poikani Kevin oli paljon parempi, eikä niin harmaa ja musta. Kyllähän tuon luki, vaikka luulin, että en saa sitä luettua. Mutta koska olen jo lukenut kaikki Aku Ankkani ainakin kolmeen kertaan tartuin taas tuohon kirjaan ja sain luettua sen loppuun.

Pikkutytöstä asti tennisuraansa kaiken satsannut Willy Novinsky on tähteyden kynnyksellä, kun hän kohtaa miesten ammattilaiskiertueella pelaavan Ericin, suunnattoman luonnonlahjakkuuden, jolle tennis ei olekaan elämäntapa vaan keino ruokkia rajatonta nuoren miehen kunnianhimoa.

Willy ja Eric rakastuvat, pelaavat ammattilaiskiertueella - ja tuhoavat rakkautensa suoraan kahdessa erässä. Suhteen alussa Willy menestyy pelaajana miestään paremmin, mutta pian myös Eric oppii voittamaan ja samalla Willy kadottaa otteensa peliin ja parisuhteeseen.

Enemmän kuin tennisottelusta Kaksoisvirheessä onkin kysymys avioliitosta sukupuolten välisten ristiriitojen pelikenttänä. Romaani on kuvaus siitä, kuinka kaksi äärimmäisen kunnianhimoista ihmistä voi piiskata toistensa lahjakkuutta tiettyyn rajaan saakka; sen ylitettyään he vaihtavat pyyteettömyyden itsekkyydeksi.


Tähän samaan postaukseen voinen liittää esittelyn kirjasta nimeltä Sherlock Holmes Suomessa. Vaikka olenkin siitä jo puhunut. En ole vielä ihan päättänyt, että voinko laskea sen 20 kirjan tavoitteeseeni, sillä se koostuu novelleista, mutta on silti kirja. Laitetaan se nyt tähän ja mietitään sitä hieman myöhemmin.

Sherlock Holmes on maailman tunnetuin salapoliisi, jonka alkuperäisiä seikkailuja ovat lukeneet lähes kaikki. Arthur Conan Doylen rakastettujen tarinoiden lisäksi monet ovat kirjoittaneet omia Holmes-seikkailujaan – näin myös Suomessa.

Sherlock Holmes Suomessa kokoaa yhteen mukaelmia ja pilaversioita menneen maailman lukemistolehdistä ja viihdekirjoista ja naittaa ne yhteen uusien kotimaisten novellien kanssa, joissa sankarisalapoliisi seikkailee Suomessa tai joutuu tekemisiin jonkun Suomeen liittyvän arvoituksen kanssa. Uusia tarinoita ovat tehneet niin Boris Hurtta ja Juha-Pekka Koskinen kuin Anne Leinonen ja Miina Supinenkin. Vanhojen tarinoiden kirjoittajissa on Outsiderin ja Olaf Homénin kaltaisia klassikoita. Sokerina pohjalla on Arvo Salmivaaran hillitön parodinen näytelmä Salapoliisi Sherlock Mopsi vuodelta 1936.

Kirjaa täydentää kaksi artikkelia Sherlock Holmes -mukaelmista. 

Ihan kivoja tarinoita, joskin välillä tuntui, että yhteys Suomeen oli väkisin keksitty ja täysin mahdoton. Myöskin se, että Sherlock ja Watson ymmärsivät Suomea ja Ruotsia täydellisesti hämmensi suuresti minua. Hieno idea kuitenkin. 

Rain

Tänään ei ole muuta kuin satanut. Ja satanut. Ja vielä kerran satanut. Sataa täällä vieläkin. Enkä malta odottaa sitä hetkeä kun sade loppuu ja maailma kirkastuu. Tietenkin on otettava huomioon se, että sade tekee hyvää meidän perunamaalle ja naapurin kuiville heinille.

Norjalaisen yr.no -sivuston mukaan sateen pitäisi loppua tuossa noin kello 19, jonka jälkeen alkaa kirkastumaan ja kello 21-22 auringon pitäisi paistaa. Jos näin käy, minä kyllä käyn ulkona pyöräilemässä ja haistelemassa uutta, puhdasta ilmaa.

Summaus

Pahoittelen hiljaisuutta, mutta en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa. Mutta katkaisen hiljaisuuden ja teen koosteen viime viikonlopusta, kun äiti oli käymässä Ilmajoella. Tehtiin kaikenlaista, oli hyvä keli, lämmintä ja aurinkoista.

Käytiin kattomassa:

 aakeeta laakeeta

perinnealuetta ja jokea

aakeeta laakeeta yläilmoista..

.. lintutornista, joka oli piilotettu pusikon sekaan

Kyrönjoen ylittävää kävelyriippusiltaa

Taipalejoki -oopperan kulisseja

nurmikenttää (ei, en ole kuollut, nautin auringosta)

Koskenkorvalla sijaitsevaa Altian tehdasta

Koskenkorvan vanhaa rautatieasemaa

 museon aittaa, jossa sai kutoa mattoa

museota ja sen pihaa (oikeastaan näiden kahden kuvan pitäisi olla toisinpäin..)

Ilmajokea joelta päin, eli käytiin sunnuntairisteilyllä jokilaiva Jaakko Ilkalla

Joki tarjosi elämyksiä:

silta

puoliksi kaatuneita puita

äärettömän hienoja rakennuksia

sorsia/ankkoja/mitä lie