maanantai 31. tammikuuta 2011

Mitä minä sanoin ...

... siitä aikaisin postaamisesta? Niinpä niin, melkein heti kun oli julkistanut päivän postauksen niin tapahtui jotain jännää. Rupesin kuuntelemaan niitä kuunteluita, mutta se keskeytyi koska äiti halusi katsoa Keski-Suomen uutiset (kakkonen ei näkyny kunnolla olkkarissa). No minä päätin sitten puhdistaa kissanlaatikon siinä odotellessa. Menin hakemaan sitä etupihalta ja ovea avatessani törmäsin sillä ovella johonkin elävään. Tupuna ja Figaro oli sisällä, joten niihin en voinut törmätä. No avasin oven ihan auki ja kuistilla seisoskeli mustavalkoinen kissa, joka sitten tunki meille sisälle. Puoli sekuntia se sai olla meillä lattialla, kunnes se piti nostaa turvaan kun alkoi näyttää siltä, että meijän herrat ei oikein ilahtunu vieraasta. Piti siinä sitten tunkea kissa äitin syliin, jotta minä saan jonkinlaisia vaatteita päälle. Sittenpä kipitin Antin (onkohan se edes Antti..) luokse viemään eksynyttä oikeaan osoitteeseen. Ja sinnehän se jäikin. En ehtinyt siinä kaiken kiireen keskellä tarkistaa oliko vieraileva tähti (näin Mursun sanoja lainaten) neiti vaiko herra. Enkä Antiltakaan sitä viitsinyt kysyä.

Mikä siinä on, että kaikki kissat tunkee meille? Pörrökin tuli. No siihenpä se sitten jäi, mutta silti. Meille on toki kissat tervetulleita, mutta minulla on jo kaksi herraa, joilla on hyvin, hyvin selvä käsitys siitä kuka asuu asunnossa B4 ja kuka ei. Esimerkiksi se mustavalkokissa ei asu, eikä myöskään Jessi.

Figaron häntä muistutti ketun häntää ja muistuttaa varmaan vieläkin.. Tai ehkä siitä on jo toivuttu. Heti kun tulee vieraita niin pitää näytellä voimia ja muuta sellasta.. Miehet..

Mietin muuten päivemmällä, että miksi Figaro ei voi olla se sama palleroinen kuin silloin pentuna, se oli niin suloinen. Tai miks Tupuna ei voi olla? Tupuna on nyt tollanen hirvee mafioso, kunnon nirppanokka ja iso. Vauva-Tupuna oli pieni ja pörröinen, suloinen ja pelokas, ei yhtään muriseva. Osasin kasvattaa suloisesta palleroisesta kiukkuisen vanhan herran..

Näin muuten tänään taas sen kissan, joka seurasi minua silloin joskus.

Lyhyestä virsi kaunis

Koskee päähän, enkä tiedä miksi.

Olin tuossa äskettäin etsiskelemässä kelkkareittejä ja sain harmikseni todeta, että niitä ei ole. Voi hitto sentään, olis ollu tosi kiva käydä kävelemässä metässä. Eikä jäällekään pääse ilman, että ensin tarvot alamäen polven korkuisessa hangessa ja sen jälkeen tarvot jäällä polven korkuisessa hangessa. Kuten alla olevassa kuvassa. Päätin kavuta tai siis mennä ne portaat (siellä sillalla) alas, joten porkkasin umpihangessa alas ja kapusin umpihankirappusia pitkin ylös. Ja jouduin minä hyppäämään hankeenkin kerran kun auto ajoi ohite. Olisi se varmaan ollut hienon näköistä kun minä vaan pönötän Ruduksen keltainen huomioliivi (joka on muuten liian iso) päällä umpihangessa. 


Tuon jälkeen suunnistin heti suihkuun lämmittelemään. Ehkä saunassa olisi ollut lämpimämpää, mutta enpä tajunnut sitä silloin. Noo suihku oli yhtä hyvä. Sen jälkeen istahdin tähän aikeissa kirjoittaa tätä (ja se toteutui) ja tämän jälkeen teen muutaman, ainakin yhden kuuntelun. Kuulostaa tosi hassulta, kun tuossa Abi englanti levyn alussa joku ukko sanoo Aabii englantii sillei hienosti. Teijän pitäis ite kuulla se.

Eihän minun ole pakko runoilla tänne kamalasti tekstiä, eihän?

Pssst! Tänään on vuoden 2011 ensimmäisen kuun viimeinen päivä eli on siis ensimmäinen viimeinen päivä! 

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Yksi ynnä yksi

Onko kaikilla muilla parempaa tekemistä tänään kuin hengailla netin uumenissa? Hmm, nyt kun tuo kysymyksen asettelee noin, niin vastaushan on ilmiselvä, no totta kai on! Kertokaapas minulle mitä olette tehneet 30.01.2011 kello 20:25


Huomaatteko, muokkasin blogin ulkoasua. Tällaisena se pysyy vähän aikaa, kunnes kyllästyn siihen taas. Mutta hei, huomaako kukaan tuota väriä? Se on VIHREÄ! Minä en siis boikotoi vihreää väriä vaan vihreän makuista elintarvikeväriä! Vihreän makuinen elintarvikeväri kuulostaa toooooosi tyhmältä, ihan kuin jokin voisi maistua vihreälle, mutta niiin se on. Se Nakin omenamikäliemikäliejuomakivennäisvesisysteemi tuoksui kamalan pahalle.. Ja ne koulun eväät!! Kenen idea oli laittaa päärynämehua eväisiin?! Ihan kuin kaikki sitä pystyisivät juomaan. Jos tuon olisin tienny, niin olisin ilmottanu keittiölle päärynäallergian. Oliskohan sillo saanu vadelmamehua? Ja jos se päärynämehu on eväissä sen takia, että eldoradon vadelmamehu on pahaa, niin miksi hitossa ostatte sitä eldoradoa?! Me säästetään ja pyh te mitään säästätte, tapatte vain ihmisiä! Halleluja, ei tartte enää ikinä nähdäkään koko päärynämehua! Ja jos minä koskaan ikinä milloinkaan missään tilanteessa koskaan saan lahjaksi tai muuten vain päärynämehua, niin mehun antaja löytää mehunsa korvastaan! 


Huomenna meillä on viimeinen liikunnantunti. Yhyy! Jalkapalloa, siitä en tykkää kyllä kovinkaan paljoa, mutta menetteleehän tua. Toivottavasti ei tule kamalan paljon ruumita, sillä se verottaisi meidän luokkamme ihmismäärää melko tavalla. Mutta ei minulla ole mitään sitä vastaan, jos jokut tietyt menehtyvät.. (Ja kaikki lukijat tietävät, että en minä oikeasti toivo kenenkään menehtyvän.)

Neloselta tulee Wipeout UK. UK:n studiossa on vain yksi mies juontamassa ja toki on nainen kentällä haastattelemassa nuita kilpailijoita. Ja vaikka tuolla on vaan yks äijä sillä on silti yhtä hauskaa ku niillä kahdella siinä toisessa Wipeoutissa. Olis kyllä kiva kokeilla tuollasta rataa, mutta en tosiaankaan halua telkkariin. Saatika sitte tulla sokeaksi.. Ajatella, että ne joilla on lasit mutta ei piilareita ei periaatteessa voi osallistua tuohon, lasit voi mennä rikki. Eikä minua ainakaan innosta se, että pitäis ostaa uudet lasit. Kaikki joilla on lasit ja on ne joskus joutunu uusimaan tietää miten hankalaa on valita uudet sangat kun mitkään ei tunnu sopivan vanhojen sankojen takia. Niinpä niin, se on yhtä helvettiä, varsinki kun ei nää oikein miltä näyttää kun ei ole vahvuuksia niissä laseissa, eikä voi mennä kovin lähelle sitä peiliä nähdäkseen edes jotain, kun ei sitten nää kokonaiskuvaa. Onneks siellä Silmäasemalla oli se optikko-nainen niin se pysty laittamaan minulle piilarit niin pystyin kattomaan kunnolla näitä laseja. (Voi että miten sulavasti hyppäsin telkkariohjelmasta silmälaseihin..  :D)

Satutin jalkani johonkin ja nyt siihen sattuu. Johonki onnistuin tökkäsemään tuon ihmetakaosannilkastani. En tykkää yhtään, eikä siinä edes näy mitään, mutta siihen sattuu silti. Tyhmää vai mitä. Oooo ja se Tupunan tekemä haava tuohon etusormeen on parantunut! Kun yksi haava parantuu, niin toinen tulee tilalle.

Siinäpä se

Meiltä meni viime maanantaina sähköt poikki joskus puol kymmenen aikaan, joten minulta jäi Täykkärit kattomatta. Onneks ne tulee uusintana sunnuntaisin, joten ei hätää. Samalla kun odotan, että pääsen oikeaan kohtaan niin voin kirjoittaa tätä.

Tein tänään Äiti Maan kuppikakkuja. Niistä tuli ihan hyviä, vaikka se kuorrutus epäonnistu (siinä syy miksi en laita kuvaa niistä). Oikeassa ohjeessa oli kuorrutuksena 200 grammaa valkosuklaata, mutta minä en pahemmin valkosuklaasta tykkää, niin korvasin sen valkosuklaakuorrutuksen mokkapalojen kuorrutuksella. Joka ei onnistunu ku laitoin liian vähän pölysokeria ja liikaa voita, mutta siitä tuli ihan syötävää. Laajennan tätä blogia hieman ruokablogin puolelle ja laitan tähän sen ohjeen

Äiti Maan kuppikakut 12 kpl
4½ dl vehnäjauhoja
1½ tl leivinjauhetta
1 tl (aitoa) vaniljasokeria
125g huoneenlämpöistä voita
2 dl sokeria
2 kananmunaa
1½ dl maitoa

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Voitele silikonivuoat tai vuoraa muffinipelti paperivuoilla. Sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri ja jätä seos odottamaan. Vaahdota voi ja sokeri keskenään kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon kananmunat yksikerrallaan ja vatkaa hyvin kummnakin kananmunan lisäämisen jälkeen. Sekoita taikinaan lopuksi jauhoseos vuorotellen maidon kanssa.
      Jaa taikina vuokiin. Kypsennä kuppikakkuja 20-25 minuuttia tai kunnes ne tuntuvat kiinteiltä. Jäähdytä. Koristele joko sillä valkosuklaalla tai jollain muulla.

Hihii, kohta se alkaa taas ja sitten en ehdi kirjoittaa. Ja kohta pääsen muuten muokkaaman ulkoasua. Olisin muokannu jo eilen, mutta unohdin (?!), enkä jaksanu sitte enää illalla muokata.

Ääks, meni viis minuuttia ohite ku piti ottaa iskän puhelinnumero ylös. Ja jotenki tuntuu siltä, että juuri siinä kohdassa tapahtu jottain tärkeetä. No eipä sille voi mittään.

lauantai 29. tammikuuta 2011

Burglary = murot ...

Olis kiva käydä Walesissa. No sama olis kyllä vierailla sitten kaikkialla muulla Iso-Britanniassa, varsinki Skotlannissa. Ja Irlantiin haluan kanssa. Tiesittekö muuten, että Walesin lipussa on punainen lohikäärme, aika jännää. Oi, Walesissa voi pelata golfia! Voi siellä kävelläkin ja kalastaa, jännittävää. Onkohan Walesissa mitään hienoja nähtävyyksiä? Sellasia niin ku Eiffel-torni. Eiffel-torni olis niiin hieno nähä, mutta siellä on luultavasti ihan tuhottomasti porukkaa, koska kaikki haluaa nähä sen.
Nätti eikö? 



Eilen illalla kun olin menossa nukkumaan, niin otin kuvia meijän taka- ja etupihasta yöaikaan. Kuten huomaatte, meillä on oikein kaunis piha öisin. Tupuna ja Figarokin oli vielä tähän aikaa ulkona, mutta sisälle kävin ne hakemassa melkein heti kuvauksen jälkeen.

Moon niin söpö!




Figaro ei oikein meinaa päästä sisälle äitin ikkunasta kun se ikkunalauta luistaa. Ja sitten väritin sen kukkasen, josta jo aiemmin mainitsin. Se tulee tuohon kansion kanteen. Eikö olekin kaunis? Ja sitten on Tupunan oma nukkumapaikka. Toivon, että se olisi yhtä hyvä kuin minun tuolini, jotta saisin istua omalla tuolilla ja Tupuna saisi nukkua omalla paikallaan. Heti kun persaukseni nostan tuolistani niin Tupuna on siinä jo nukkumassa.  

Eiffel-kuva on jostain netin syövereistä  ja otsikko viittaa siihen, että en osaa kirjoittaa.. 

perjantai 28. tammikuuta 2011

Kuinkas nyt kävikään

Äänekosken liikennejärjestelyt oli ihan perseestä. Ensinnäkin siellä ei oikein tienny, että missä saa kävellä, onko kenties jalkakäytävällä vai käppäiletkö keskellä ajotietä. Ja sitten siellä oli liikennevaloja, mihin ne niitä tarvitsi? Voi jösses, myö pönötettiin Nakin kanssa aina vaikka kuinka kauan niin valoissa ku ne ei voinu vaihtua, vaikka nappia painettiin. Ja sekin oli jännä kun piti keskustan läpi ajaa sieltä pois. No eipä siinä mitään, Nakki selviytyi tosi hyvin siellä :) Ihmeellisintä oli kyllä se, että mapsi näytti meille poistumisreitin, johon kuului U-käännös vilkkaimman tien kautta.. Oooo, niin ja kun myö Urpån kanssa käveltiin siellä keskustassa, kun Nakki oli ajamassa, niin ihmiset päästi meijät kadun yli, mutta kun myö Nakin kanssa käveltiin, niin kukaan ei päästäny meitä ylite.. Hassua :D

Meinasin olla kertomatta äitille tuosta Äänekosken reissusta, mutta kun pitihän minun saada ne rahat niistä karkeista. Tosin olisin voinu vaan sanoa, että anna 12 euroa luokan tililtä, mutta en tajunnu sitä heti, vaan annoin sen kuitin jaa tajusin vasta sitte, että äiti näkee siitä millo, mitä ja mistä. Niinpä, mutta onneks äiti ei tiijä minun lukkaria, niin ei se tiijä, että otin omaa lomaa äikän tunnilta.

Livillä on menossa joku ohjelma, jossa on todella kiukkuinen pikkukoira Stan. Se on sulonen, mutta kiukkuinen. Sillä on ongelmia, mutta tuo ukkeli yrittää (ja varmaan kyllä onnistuukin siinä) kouluttaa sitä. Koirakuiskaaja on ohjelman nimi.  Baby Girl on sellanen Bonon korkuinen, mutta ei ollenkaan yhtä pörröinen koiranen. No eipä ne nimet aina vastaa ulkonäköä.

Miks kukaan ei ole kissakuiskaaja? Figaro saattais tarvita sellasta. No nyt se kyllä nukkuu oikein nätisti tuolla sohvalla, mutta äsken oli kamalaa teinikapinointia. Minä en tajua miksi Figaro ei voi tajuta sitä, että kun se naukasee niin se pääsee ulos. Ei sitten millään voi tajuta, vaan pitää raapia ikkunaa ja riehua.

Vähänkö oli muuten pelottavaa kun istuttiin siellä autokoululla Urpån kanssa ja sitte siitä meni paloauto ohitse ja se ikkuna, joka oli sinne kadulle päin ja minun selän takana rupes tärisemään ihan kunnolla. Tuntu ihan siltä, että kohta on jokin tulee siitä ikkunasta läpite. Se oli oikeesti pelottavaa, varsinki ku Urpå, se toimistonainen ja ne kaksi autokoulun ukkoa vaan tuijotti ikkunasta ulos. Mutta onneks sillä paloautolla oli kiire johonkin muualle onnettomuuspaikalle, niin se ei tullu minun selkään.

torstai 27. tammikuuta 2011

Hoooo-oooo

Minnuu kyllästyttää.. Olen tässä yrittänyt ymmärtää edes jotain typerästä kieliopista. Jotain on valjennut, ainoa ongelma on se, että en kuitenkaan muista niitä sitte koetilanteessa tai muussa. Olis kiva jos sais tehä omat muistiinpanot, jotka sais sitte ottaa sinne kirjotuksiin mukkaan. Toisaalta se olis huijausta.. Nojaaa, sillä mennään millä pystytään.

Pöytä on taas ku kaatopaikka, on se kumma kun en saa pidettyä yhtä pöytää edes kahta päivää siistinä. Ehkä se johtuu vaan siitä, että en ikinä vie tavaroita takaisin paikoilleen. Pitäisi siis petrata sitä asiaa.

Kirjottelin äsken kirjallisuusdiplomiin vertausta kirjasta ja leffasta. Siitä tuli aika huono, tosin se on kyllä vielä kesken. Siihen pitäis keksiä joku pääajatus, mutta en oikeen tiijä. Tiijän niin paljon eroavaisuuksia, että niistä on hankala kirjottaa. Ei ole hyvä kun ei tiijä mitään, mutta ei sekään ole hyvä jos tietää liikaa, sitte ei tiijä mitä kirjottas ja mikä on tärkeetä. Hooooh.

Äiti meinas näköjään lähtee Lean luokse kahville. Pyyti ne minuaki mukkaan, mutta kun on näitä läksyjä, niin en ehi. Pitää kirjottaa tämä nyt niin pääsen sitte joskus lukemaan kokkeisiin ja muuta sellasta. (Toivon ainakin niin)

Sain koneeni takaisin, jee! Yhden tunnin istuin ja luin Metsästäjä -lehteä, koska en päässy kirjautumaan Urpån koneelle ko jorma oli vaihtanu minun salasanan, se julmuri. Mutta oli siinä lehdessä oikeasti ihan kivoja juttuja,  kuten juttu ilveksestä/ilveksistä, Pilvi-koirasta (se oli kyllä päiväkirjamerkintä..) ja jostain ihmeen sorsalammesta (tämä meni minulta kyllä vähän ohite, ku se oli suurimmaksi osaksi sellasta tilaston tyyppistä). Sen jälkeen aloitin Tieteen kuvalehden, mutta sainkin sen koneen, niin en oikein ehtinyt lukea sitä loppuun kun piti kokeilla toimiiko se ja asentaa chrome siihen takaisin. Ja jorma oli ollu viisas ja asentanu minulle tulostimen valmiiks (ilmiselvästi se ei enää ikinä halua nähä minua ja on kyllästynyt siihen ku koko ajan ramppaan sen luona.. Mutta VCL-player kyllä puuttuu.. Nooo).

Mitenkä elämä tuntuu vaikeemmalta ku on laastari sormessa? Ja varsinki sillon kun se laastari on etusormessa. Tuntuu, että siinä on sellanen tunnoton kohta ja että sitä ei vois käyttää. No jospa tuo typerä haavanen paranisi pian, niin pääsisi eroon laastaristakin. On ihan tyhmää, kun joku pienen pieni haava sattuu jos siihen ei laita laastaria, mutta sellanen iso haava menee ilman laastaria. tai ehkä se johtuu siitä, että tuo haava on kissan tekemä, sillä ne haavat kirvelee ja sattuu aina, olipa kyseessä iso tai pieni haava. Onkohan kissoilla jottain juttua niitten kynsissä, joka aiheuttaa sen kirvelyn?

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Kaikkea sitä

Eilen tuli illalla sellanen olo, että vihaan tuota blogin ulkoasua. En tykkää siitä enää yhtään ja minä sitten tyhmyyksissäni menin tutkailemaan mallin suunnitelutyökalua. Olin typerä, koska nyt en haluis tehä mitään muutako muokata tuosta sellasen hienon josta tykkään. Mutta en tee sitä ennen viikonloppua, minun on pakko malttaa olla tekemättä sitä, on vaan pakko. Toisaalta olisin voinut muokkailla sitä huomenna koulussa, mutta kun se kone pimahti niin en pysty. Yritän tässä kovasti pysyä päätöksessäni. 

Vihaan sitä kun menee koulun jälkeen kirjastoon ja siellä on Riiat ja ne muut ihkut frendit. Ne kun jättää tavaransa sinne nuorten kirjallisuus -kopperoon ja menevät ite istumaan sinne lehti-kopperoon. Voisivat edes olla yhdessä paikassa, jos siellä on pakko olla. Ei se minua haittaa vaikka ne siellä on, mutta kun pirulaiset ovat levittäytyneet melkein koko kirjastoon. Olin ihan onnellinen silloin ku ne istu vaan siellä nuoriso-osastolla (mikä se oikeesti on??), kun minä sitten pystyin istumaan siellä lehtilaatikossa lukemassa lehtiä. Ja tänäänkin sinne missä niitä nuorten kirjoja on tuli yksi tyttö, joka joutu istumaan melkein minun laukun päälle ku se oli siinä (hieman huolimattomasti tosin) ja sitte siinä oli niitten typeryksien tavarat. 

Urpå tuli, näki ja rikkoi. Ne jääpuikot oli niiin kauniita! Ja Urpå meni rikkomaan ne :(( Surullista. 

Tämä oli (on kyllä edelleenkin) päivän paras uutinen! Vihdoinkin se saa ansaitsemaansa huomiota. Olen niin iloinen tuosta, tuota leffaa ei olisi koskaan pitänyt valmistaa, ei koskaan! Joku ihme tyyppi oli fin-tv:n sivuilla ylistänyt airbenderiä ja kysellyt, että saako se jatkoa!? Kyllähän airbenderi on jakanut mielipiteitä puolesta toiseen. Tuoltapa voitte käydä katsomassa kaikki vuoden 2010 ehdokkaat. 

Kohtapa, ihan kohta alkaa C.S.I Ny. Ihan tyhmää on se, että Havaiji 5-0 alkaa keskiviikkonan yhdeksältä! Samaan aikaan ko Ny on. Pakko on laittaa Havaiji nauhalle, koska äiti kattoo Ny:tä kanssa, niin en oikeen sitä viiti laittaa nauhalle, sama kattoa se heti ja Havaiji sitten viikonloppuna. Ja se Taitelulaiva alkaakin vasta 7.2, joka kyllä sekin on maanantai, mutta muistin päivämäärän väärin. Mutta se ohjelma nyt -->

tiistai 25. tammikuuta 2011

Kaunista

Lueskelin tuossa päivemmällä koulussa tuota Abi Englanti -kirjaa. Siis tehtäviähän siellä on ja kaikkee kivaa kanssa, mutta siellä on myöskin ohjeita. Ja hassuinta kaikissa ohjeissa oli : silmäile tekstiä nopeasti ja lue teksti nopeasti läpi. (Muistelin, että noita olisi ollut useampi, mutta ei ollutkaan) Nuihin teksteihin ei siis kannata uhrata aikaa, hienoa. Ihan kuin nopeasti lukemalla saisi oikeanlaisen kuvan teksteistä, ellei sitten ole luonnostaa nopea lukija tai .. Nojaaa.


Osulan takana tai sivulla on se sellanen "parveke", jolla on jonkin sortin koneita ja ilmeisesti ne tiputtavat vettä, kun nuo ihanat jääpuikot ovat syntyneet. Eivätkö olekin kauniita? Minun mielestä ainakin ovat erityisen kauniita ja suloisia. Oii .

Tänään tuli postin mukana kirjapaketti, jonka tilasin tässä viime viikkoina (tällä ja viime viikolla on tullut kamalasti paketteja, nyt pitää lopettaa se tilaaminen ja aloittaa säästäminen!) ja sieltä paljastui sekä kuukaudenkirja (ei minun) ja syötävän suloiset kuppikakut -kirja! En malta odottaa, että pääsen kokeilemaan jotain kivaa reseptiä tuolta.

Minä en kyllä jaksaisi juuri nyt yhtikäs mitään, mutta pakko on jotain tehdä. Ei kyllä saisi valittaa, mutta en voi sille oikein mitään. Buhh.

Eilen minä piirsin kukkasen, joka tulee yhden kansion kanteen. Se pitäisi enää vain värittää kauniiksi. Ja äsken sain valmiiksi kuviksen kurssin ja huomenna voisin palauttaa sen. Piti tehdä uusi kuviskansio kun en viitsi raahata sitä edellistä, koska se on niin kamalan iso ja kamala. Tein sen uuden sitten piirustuslehtiön kansista, teippasin vain toisen sivun kiinni. Siitä tuli ihan kätevä.

Aivan, kone meni taas rikki .. Voi jorma jorma, kun sinä et sitä osaa korjata. Mitä minä olen tehnyt ansaitakseni tämän? Asennatko sinä siihen aina jonku saamarin viruksen, joka tietyn ajan jälkeen taas aktivoituu? Tai sitten yksinkertaisesti minussa on pahaa elektroniikkaverta. (Emminkin [Nakinkin kuulostaa ja näyttää hassulta] kone käyttäytyy epäystävällisesti minua kohtaan ..)

En ole pitkään aikaan kuunnellut Viva La Vidaa .. (Urpå älä yritäkään tyrkyttää Buffalo Soldieria tähän!) Aina kun vilkaisen meidän blogissa sitä postausluetteloa ja siellä on se Urpån postaus, jonka otsikkona on Missä kasvaa se puu, niin se kappale jää soimaan päähän, tai siis vaan tuo kohta. Ärsyttävää .. (Mikäs juju tässä on kun tuo toinen on paljon pidempi..?)



maanantai 24. tammikuuta 2011

Yön liittolainen


  •  Välillä on hyvä käydä hakemassa erilaista perspektiiviä. Minä makoilin hetken tuossa lumessa, mutta kun lumi on kylmää niin ei siinä kauaa kestänyt makoilla kun peppu paleltui. Lumi voi olla yllättävän kovaa ja kylmää. 


  •  Tuo on hengitystä. Siis sitä höyryä. Aika jännää, vai mitä?


  •  Näistä kuvista tuli kamalan nättejä, tykkään kovasti. Sekin oli tosi hienon näköistä kun salama välähti leijuvia lumihiutaleita vasten. Harmi kun siitä ei voi saada kuvaa. 


  • Taidekuvaus on näköjään jotain mitä osaan :) Nuo on siis katuvalot, jos sitä ei heti huomaa.. 
No nyt pitää lopettaa kun täykkärit alkaa ja ennen sitä pitää hakea toinen lasi mansikkakeittoa. Kerttu-mummo söi aina kaurapuuroa vadelmakeiton kanssa. Minäkin söin, se oli hyvää. Ja parempaa se oli kun kaurapuuro oli kylmää.

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Täällä minä, missä sinä?

Tänään on ollut melko tehokas päivä (omasta mielestä ainakin).

Heräsin seitsemältä, kirosin sitä, että iskän pitää lähteä juuri sunnuntaina, puin vaatteet ja niin edelleen. Kaheksan aikaan me sitte lähdettiin Kuopioon (taas), väsytti ihan kamalasti matkalla ja kun päästiin moottoritielle, niin tuli paniikki, koska epäilin sitä, että osaanko kotiin takaisin. No onneks iskä neuvo miten ajetaan Siilinjärven kautta kotio. Hyvä kun iskäkään ei ole käyny ku vaan kerran Kuopion lentokentällä, niin ei oikein tienny, että mihin siellä lentokentällä pitää mennä, mutta eipä siinä. Iskä jäi siinä poijes ja minä lähdin etsimään tietä takaisin risteykseen, jossa luki Siilinjärvi. Onnistuneesti pääsin takaisin moottoritielle. Hyvä ku joka kerta kun tuli liikennemerkkejä vastaan, niin vauhti hiljeni kun piti ehtiä lukemaa, että missä kohti pitää kääntyä. Ja sitte ku minun liikennemerkki, jossa luki Viitasaari, Nurmes ja noin puolisen kymmentä muuta paikan nimeä tuli, niin hirveä lauma autoja tuli sinne kanssa. Ja minä jouduin ekana siihen Viitasaarelle päin menevään risteykseen ja siinä oli liikennevalo. Enkä ollu ihan varma oliko sen minun valo, mutta tais se olla. Pääsin siitäkin onnistuneesti, jee! Sitten en liikennevaloja nähny. Hieman masentava ajatus oli se, että eräässä kyltissä luki Viitasaari 114 . Ei tarvinnu ku ajaa vaan suoraan ja suoraan ja suoraan.

Pielavesi, (karttula/tervo-kyltti) Keitele menivät ohitse ja minä vain jatkoin matkaa. Pohdin muuten Keiteleen kohdalla, että miten ihmeessä me päädyttiin Puttaalle, jos ajettiin sillo yhden kerran tuota samaa kautta kotiin sieltä Keiteleeltä. Ilmeisesti ei ajettu. Ja jos ajettiin, niin miksi me ei käännytty Toulaudelle? Hassua. Ette arvaa kuinka iloinen olin kun näin Suovanlahti -kyltin. Siinä vaiheessa olin jo ihan varma, että ajoin siitä tienhaarasta ohite ku Viitasaari läheni ja läheni. Mutta en ajanutkaan ja tunnistin jopa sen risteyksenki! Ja sitte päädyin päällystetylle pikkutielle. Sitä ei ollu kunnolla aurattu ja sitten se kirottu aura-auto tuli minua vastaan. Minä kun juuri olin miettiny, että minkähän takia tällä minun puoleisella ajokaistalle ei ole aurattu nuita ohitussysteemejä, mitä lie. Ja sitte se aura-auto tuli vastaan. Se oli hieman pelottavaa, koska olin ihan varma, että nyt lähtee autosta muutama pellin pala sen auran mukana, mutta ei onneks lähteny, vaikka läheltä se meni. Se tie kun on talvella melko kapeahko, kyllä siinä mahtuu autot menemään vierekkäin, mutta sitten kun tulee tuollanen aura-auto vastaan niin huhhuh. Enkä ees meinannu nähä mittään ku oli niin paljon sitä lunta ja se oli niin valkosta, että vähän sotki ku yritti etsiä penkan ja tien rajaa. Onneks en pysähtyny penkkaan, sillä en ois varmaan päässy siitä pois ollenkaan.

Tuo Toulaudentie vai Mäntyläntie? Toulaudentie sanoo maps. Niin Toulaudentie on melko mutkikas ja mäkinen. Ensin minun piti kiivetä mäelle (ja tietysti siinä oli mutkia enemmän kuin tarpeeksi ja koko ajan piti pelätä sitä, että sielä tulee auto vastaan) ja sitten piti laskea se mäki alas. Olette varmaan huomanneet ohi ajaessanne sen korkean mäen, joka nousee 2.5 km ennen Suovanlahtea sinne taivaisiin?  Ajellessani kotiinpäin näin myös Urho Kekkosen synnyin kodin Lepikon torpan (meidän kesken Lerpan) tieviitan. Siitä tuli mieleen se meidän Iisalmen reissu. Ehdin myös matkalla kirota moneen otteeseen sitä miksi en ottanut kameraa mukaan, koska oli tooooosi nättiä. Ja näin punaisen auringonkin, se oli oikein kaunis. Mutta en edes kotiin ehtinyt niin kaikki se valkeus ja valoisuus katosi ja tilalle tuli harmaa. Joka sekin oli kaunista, mutta olis ollu kiva ottaa kuvia sillo ku aurinko vielä paistoi kunnolla.

No pääsin kotiin onnistuneesti ! Hyvä minä. :) Sittenpä minä söinkin ja lueskelin kirjaa hetken ennen kuin painuin pihalle riehumaan. Ensiksi kaivoin potkurin lumihangesta, siis kirjaimellisesti kaivoin. Sitten lapioin potkuriparkin ja tein Tupunalle ja Figarolle portaat tuohon ikkunan alle. Heittelin siis ne ylimääräiset lumet vaan tuohon, niin ne pääsee sisällekin jos tuo ikkunalauta luistaa ( Olisittepa yhden kerran nähny ku Figaro yritti tulla sisälle ja sen tassut ei pitäny tuossa peltisellä (?) ikkunalaudalla. Se vaan möllötti etutassut ikkunalaudalla ja takatassut hangessa ja tuijotti sisälle. Eikä auttanu muu ku nostaa se sisälle. Se oli niin sulonen. ). Sitten piti sulatella niitä potkurin jalaksia, jotta saisin ne mustat mötisköt paikoilleen. Vähän aikaa jaksoin sulattaa käsin, mutta kädet jääty melko nopeasti, niin oli pakko hakea kuumaa vettä ja sillä sitte sulattaa. Sitte ne jalakset piti vielä kuivata, hirveesti lähti ruostetta niistä. Sen jälkeen piti änkeä ne mustat jutut niin jalkoihin. Se oli vaikeeta, mutta onneks äiti keksi hyvän keinon niin saatiin ne melko pian paikoilleen. Niitä tosin piti hieman sitoa keulasta nippusiteellä, mutta muuten se onnistu hyvin. Samalla ku testasin potkuria niin piti viedä mäelle tölkit, kävin siinä samalla sitten Paulan luona pyytämässä edellisvuosien tuntilistoista kopiot. Sen jälkeen tulinki kottiin ja peitin auton ja testasin potkuriparkkia ja hyvin toimii. Olen minä aika epeli :D

Sittenpä olenkin siivonnut huonetta ja hieman uudelleen järjestellyt (vain siirtänyt tulostimen). Nyt näyttää siltä miltä pitäisi aina näyttää. En ole kyllä ehtinyt tehdä mitään muuta. No kirjoittanu tätä, mutta mitään muuta. Tämän kirjoittamiseen on mennyt varmaan jo ikuisuus. (Äsken piti leikkiä nuiden kuvien takia.. ) Kohta pitääkin siirtyä tekemään jotain muuta. Mutta ei ihan vielä, haluan nauttia vielä hetken tästä tekemättömyydestä. Harmi vaan, etten ehtinyt katsoa sitä Salamavarasta.. Toisaalta telkkarista ei tule mitään hyvää leffaa tänään, niin voisin katsoa sen ennen kuin menen nukkumaan. Täytyy kyllä aloittaa se jo ennen yhdeksää, että pääsen hieman aikaisemmin nukkumaan. Eli siis nyt on ruettava tekemään jotakin, jotta voin rauhassa sitten katsoa sen leffan. Adios! 

lauantai 22. tammikuuta 2011

101

Arvaa kuka ?
Nyt vatuttaa. En jaksa siivota nyt kun pitää kirjoittaa tämä, koska en tosiaankaan kirjoita tätä keskiyöllä, koska pitää herätä aikaisin aamulla, koska iskä pitää viedä Kuopion lentokentälle. Ja siksi vatuttaa kun kaikki tavarat on tiellä, roskat on lattialla kun koneen johto ne sinne vetäisi tai siis minä vetäisin koneen johdolla. Sekin vatuttaa kun minun pitää pitää omassa huoneessani jotain hiivatin toimistoa, koska kukaan ei halua mihinkään muualle laittaa tulostinta tai mitään mikä edes liittyy etäisesti tulostimeen. Ja äiti lupasi viedä tuon vanhan tulostimen pois, silloin kun sain uuden tulostimen eli noin pari viikkoa sitten ja se vanha tulostin on edelleenkin minun huoneessani. Minulle aina valitetaan siitä, että en vie tavaroita pois ja niin edelleen, mutta entäs nyt sitten? Ja auta armias jos minä menen sanomaan äitille, että lupasit viedä tuon koneen pois, mutta se on edelleenkiin täällä. Niinpä niin, kyllä lapsille saa valittaa, mutta lapset ei saa valittaa vanhemmilleen mistään. Ainoa keino tässä tilanteessa on se, että minä kannan tuon hemmetin tulostimen eteiseen, niin se kyllä häipyy siitä sitten joskus. Mutta täällä minä en sitä enää katsele ja piste.

Aamulla lupasin itselleni, että tänä viikonloppuna teen kuviksen työt valmiiksi ja niitä olenkin sitten koko illan rustannut. Ja ne ovat melkein valmiit, puuttuu enää yksi tehtävä, jonka teen heti kun Nakki tajuaa, että olen lähestynyt sitä muutamalla kysymyksellä Galleriassa. Hihii, huomenna voinkin sitten tehdä jotain muuta huolehtimatta kuviksen jutuista. Kuten lukea enkkua. Ja vaikka siivota. 

Katsoin tännään sen Despicable Menin. Se oli hyvä. Se pipotyttö oli hieman outo, mutta eipä se haitannut. Toisaalta ehkä sen tarkoituskin oli olla outo. Mutta Agnes oli ihana ja Grun ranskalaisaksentti kanssa. Oh ja Minionit oli supersöpöjä. :) 

Huomenna pitäis lapioida potkuriparkkipaikka tuohon meidän pihaan, ihan vaan siksi ettei sen tarvitsisi nököttää tuolla hangessa, koska talkkarin pitää päästä auraamaan koko tie (silloin kun sattuu sitä aurailemaan). Niiin, ja pitää asentaa ne jalakset takaisin. Toivottavasti osaan. Ei se kyllä voi olla kovin vaikeaa. Ainoa ongelma on se, että ne rautajalat on kummiksi ihan lumessa ja jäässä, enkä voi kantaa potkuria sisälle saunaan sulamaan, niin ne jalat pitää saada jotenkin pihalla sulamaan. 

Päässä soi se Despicable Menin biisi, se joka kuuluu siinä alussa. No parempi se kuin Buffalo Soldier, joka soi eilen koko illan päässä, eikä asiaa auttanut se, että se soi Nakillakin päässä.. Eikä pahemmin auttanut minkään muun kappaleen kuuntelu, paitsi, että hetken ajan päässä soi Maneater ku Nakki soitti sen tubesta, mutta se unohtui pian..  

Nälkää, ehkä pitäisi käydä hakemassa jottain ruokaa ja tehä jottain kivaa. Vaikka lukea kirjaa tai jottain, en tiijä. 

perjantai 21. tammikuuta 2011

!!

Tämä on minun sadas postaukseni! Huraaa. Olis kiva keksiä jotain kivaa sadannen postauksen kunniaksi, mutta en taida keksiä mitään. Voisin kyllä miettiä tässä samalla kun kirjoittelen tätä eteenpäin. Mutta voi olla, että se kiva juttu jää keksimättä, tai sitten se ei ole kiva. Riippuu miltä kantilta sitä katsoo.

Tänään on tarkoitus mennä Nakin luo. Mietin eilen (siis heti kun tajusin, että tänään on kaksoispostausvuoro), että kumpaankohan kirjoittaisin valmiiksi postauksen jos en ehdi kirjoittaa. Mutta jos en kirjoita romaania niin ehdon ihan hyvin. 

Kamalan kylmä koko ajan minulla. En tiijä olisinkohan tulossa kipeäks tai jotain. Tosin minä en oo koskaan kipeä, tai siis minulla ei ole koskaan kuumetta, nuha minulla on koko ajan. Nojaa, hyvä on viikonlopuks tulla kipeäks, ku voi sairastaa. Paitsi, että meinasin leipoa huomenna. En kyllä oo ihan varma, että mitä. Ehkäpä teen kinkkurullia ku sarvet on liian vaikeita. En osaa tehdä pyöreää pohjaa ja sitte jos ei ole pyöreää pohjaa, niin niistä tulee hassuja sarvia. Ja sitä paitsi kinkkurullat ajaa sama asian.

Aoaa, minä vihaan tuota tyyppiä! Se on niin niin niin ärsyttävä, että ei oikeesti ole toista. Minä jopa kuuntelisin koko tunnin huomio huoraa, kuin tuota. En olisi uskonut, että joku voisi oikeasti todella synnyttää tuollaisen penskan, mutta näköjään niin voi tapahtua.

Tässä on kuva sadannen postauksen kunniaksi! 

torstai 20. tammikuuta 2011

Matkustan ympäri maailmaa

Tänään on ollut kiva päivä. Jos ei oteta lukuun aikaista aamuherätystä, Captain Baldwiniä ja muutamia neitejä. Tosin ei Captain Baldwinissäkään sinällään ollut mitään vikaa, mutta se mies rikko lakia joka käänteessä :D

Oltiin kuulemma viisi minuuttia aikataulusta jäljessä kun saavuimme sinne Poliisi- ja Oikeustalolle. Ja siltikin pönötimme siellä ainakin kaksikymmentä minuuttia turhanpanttina. No se oikeusjuttu oli ihan kiva, vaikka aihe ei ollu kovin hohdokas, mutta oli kiva päästä seuraamaan oikeuskäsittelyä (varsinkin lakitiedon lukeneena, kun jotkut asiat selventyivät ja näin. Nakki, kyllä minä siitä kurssista sentäs jotain muistan.. :D ). Sen tuomarin päätöksenteko kesti kyllä kamalan kauan, mutta ehkä se päätös piti kirjoittaa puhtaaksi ja sen takia se kesti. Sitten kuunneltiin se päätös ja lähdettiin pois.

Meidän piti käydä katsomassa vankilaa, mutta kun joku oli jättänyt autonsa hienosti, niin ei mahduttu menemään siitä sinne. Mutta eipä se haitannut, sillä vankilan olen ulkoa nähnyt monesta ja sisällehän me ei ois edes päästy. Mutta sitä minä en ymmärrä, että miksi Captain Baldwinin piti käydä melko lähellä katsomassa, että joo tuosta ei päästä, kun sen huomasi jo sieltä kaukaakin, eikä olisi tarvinnut peruuttaa koko tiepätkää takaisin. Sittenpä kiemurreltiin takaisin torille ja päästiin vihdoin syömään. (Mitä Vesku tykkäs hampurilaisesta?)

Käytin Nakin kanssa Tiimarissa etsimässä vahavärejä ja löydettiin niitä kyniä, millä väritettiin ne laidat ja ostettiin sitten niitä ja minä ostin valkoista maalia. Sitten me mentiin hakemaan minulle uudet kuulokeet, kun vanhat ei pysy korvissa ja iskä pölli ne uudet pinkit. Ikinä en ole niin pitkää kuittia saanut ja minä ostin vain yhden tuotteen.. Sittenpä me kierreltiin kaupoissa etsimässä Nakille takkia, mutta sitä ei löytynyt. Ainiin, Sokokselta ostin 2,50 eurolla kirjan, jee! Jaaaaaa, sitten me mentiin jäätymään ulos, kun odotimme linjaa.

Seuraavana pysäkkinä oli Kotkankallio. Myö kun ajettiin yksi mäki ihan ylös asti niin hieman ihmetytti, että miksi me olemme Kuopion psykiatrian keskuksella, mutta sitten kävi ilmi, että Yle pitää toimipaikkaansa heti siinä alempana. Ylellä oli oikein mukavaa. Oli ihan kiva saada äänelle kasvot, vaikka järkytys olikin hieman suuri, siis joidenkin kohdalla. Ensin piti hieman totutella siihen, että se tuttu ääni radiosta, onkin nyt edessä ihan lihana ja verenä. Ensin meidät tungettiin neuvotteluhuoneeseen, jossa istuttiin vähän aikaan, ennen kuin mentiin kierrokselle. Päästiin katsomaan uutisstudiota (siellä oli pelottava mies), Heidi ja Henri kävi lukemassa meille eilisen uutiset. Päästiin katsomaan myös radiolähetystä, mutta siihen ei saatu osallistua. Ja sitten kuultiin kaikkea mielenkiintoista ja ei-niin-mielenkiintoista. Kerrankin joku mielenkiintoinen ja kiva paikka. (Toki eduskuntalo ja se museo oli kivoja.)

Tänään on ollut myös pakettipäivä. Elloksen paketti tuli, anttilan paketti tuli ja minun kirjapakettini tuli. Ja sen lisäksi minulle tuli kirje ja lehti. Kirje sai minut ärsyyntymään, sillä se oli toinen muistutus h&m-paketista, jota en postista ole noutanut, koska siitä ei ole tullut ensimmäistäkään saapumisilmoitusta! Ja se paketti on ollut jo viikon Viitasaaren postissa. Pitää laittaa huomenna postilaatikkoon se saapumisilmoitus ja toivoa, että postinjakaja/kantaja sen löytää ja tuo maanantaina sen paketin, koska en itse sitä viitsi lähteä ja varsinkin kun postin pitää tuoda se meille kotiin asti, koska lähimpään postiin on yli 5 kilometriä ja äiti on myöskin tehnyt sellaisen sopimuksen postin kanssa, että ne tuo paketit kotiin. Niin että.

" Ennen Kuopio oli ihan ooooh! Nyt se on voi vittu .. " - Näin me pohdittiin Nakin kanssa (eikö olekin hieno kirosanasensurointi?)


Ps. Tupunalla on tänään känkkäränkkä-päivä..

keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Pikaisesti



Huomenna on se Kuopion reissu. Huraa. No ei ainakaan tartte olla koulussa. Koska herätys on kovin aikaisin aamulla niin olisi kiva olla jo nukkmuassa, mutta kun Nakki on meillä ja pelattiin hangaroota, niin meni vähän myöhään tämä kirjoittaminen. Pitää selviytyä tästä nopeasti.

Tänään ku kävelin koululta kirjastolle, niin minua vastaan tuli nainen, joak veti rattikelkkaa perässään. Siellä rattikelkassa istu pikkupoika, joka minun kohdalla katsoi ihan suoraan silmiin ja totesi kirkkaalla lapsen änneellä, että huomenta! En kyennyt kuin nauramaan sille. Se oli aika suloista :)

Jaa'a, eipä minulla ole mutta kerrottavaa, kun ei ole tapahtunut mitään, eikä ole oikein mitään kivaa, lyhyttä aihetta josta voisi kirjoittaa. No huomiseen sitten. (Tästä taisi tulla blogini lyhyin postaus.. :D)

Figaro on ihan mahoton, kun se haluaa Nakin kanssa vessaan .. Minä en ymmärrä miksi sen pitää päästä aina vessaan, jonku kanssa. Ja sitte ku sen ottaa mukaan sinne, niin se vaan makaa siinä lattialla ja tuijottaa. Ilmeisesti sen pitää vahtia, ettei kukaan vaan huku vessanpönttöön tai jotain. Outoa.

tiistai 18. tammikuuta 2011

Toinen elämä

Vaikka minun piti tehdä koulujuttuja (eikä minun kyllä pitänyt enää tänään postatakaan uudestaan..), niin jäin telkkaria tuijottamaan, kun sieltä tulee Jim D : air france 447 -kadonnut lento, mutta täytyy kyllä sanoa, että en ole sitä pahemmin tuijotellut sen jälkeen kun koneen aukasin. Hieman se kyllä harmittaa sillä olis ollu kamalan kiva tietää mitä sille on tapahtunut, mutta jos en kirjota tätä nyt niin en pääse koskaan nukkumaan.

Niin minun piti kirjottaa siitä miten ahkera olin tänään. Kirjoitin uskonnon muistiinpanot koneelle (kirjoitan ne kyllä edelleenkin käsintunnilla, hyvää kertausta puhtaaksi kirjoittaminen), runoilin kaksi tehtävää lisää siihen kirjallisuusdiplomiin, jota yritän epätoivoisesti saada valmiiksi. Minulta puuttuu enää 10 kirjaa. Muutaman niistä lainaan huomenna koulukirjastosta, novelleja ja runoja nyt lähinnä. Khihi, saanpahan syyn katsoa viikonloppuna yhden leffankin, kun se tulee siihen diplomiin. Harmi vaan, että ainoa kirja, joka on minulla leffana on Salamavaras, jonka oon lukenu jo tuhat vuotta sitten, mutta en kyllä aijo sitä uudelleen lukea, selailen vaan. No ei mutta olishan mulla Eragon, mutta sitä en tosiaankaan halua lukea uudelleen. Itseasiassa voisinkin saada enemmän juttua Eragonista ku Percystä. Hohoo, hyvä minä! Ja palatakseni tämän kappaleen varsinaiseen asiaan: sitten luin vähän enkkua. Ja sitten onkin ollut tämä jo puolitoista tuntia kestänyt tauko. Nyt kun kirjotin nuo mitä tein tännään tähän, niin en vaikuta kovin ahkeralta, minusta vaan tuntuu siltä, voi harmin paikka.

Huomenna pitää sitten olla kanssa ainakin yhtä ahkera ku tänään. Ja torstaina on hemmetin aikainen herätys. Hitto vie, en kyllä millään jaksa. Joudun heräämään jo vaikka kuinka aikasiin, jos kerta seittemään, vähän jälkeen on oltava kylällä. Seittämältä, ko joudun kummiski kävelemään koululle.. Luultavasti joo koululle. No johonki kummiski. No mutta se on vasta torstain ongelma. Mutta iloitaan sittenkin siitä vielä hetki, sillä päästään sentään oikeudessa käymään! Ja radiossa! Minähän en mene mihinkään museoon, en sitte varmasti mene! Menkööt kakkoset sinne ja myö mennään radioon (varmaankin ne äidinkielen mediakurssilaiset tulee myös radioon). Museoissa voi aina käydä, radiossa ei.

Hmm, taisin periaatteessa luvata Jennille, että teen sellaisen almanakka-jutun mistä kerroin tuossa aiemmin päivällä. Nyt pitää vaan keksi jotain hienoja juttuja. Voisin kyllä tehä niin, että tekisin kyllä niitä lappuja ja arpoisin, mutta valmiiks ja sillei et tekisin niistä sellasen kalenterin, josta paljastan aina yhen päivän kerrallaan. Siinä olisi jotain järkeäkin, sillä vois laittaa viikonlopuille jotain leipomisentyyppistä tai muuta. Hankala keskellä viikkoa ruveta sellasia tekemään, ku ei aina aika riitä. Hmm, tätä pitää suunnitella vielä hieman.

Vois kerranki mennä ajoissa nukkumaan ja katsoa onko siitä mitään hyötyä, mutta kun ei edes väsytä. Voisin lopetella tätä ja vaikka neuloa tuota neulosta (silmään meni roska!!) hieman ja mennä sitten nukkumaan. Niinpäs teen, öitä kullanmurut!

NAKKI !  SINÄ ET MUISTUTTANU MINUA NIISTÄ HEMMETIN MAGNEETEISTA ! Pitää yrittää aamulla ne viedä Irjalle takaisin ja samalla muistaa kysyä siitä tenttijutusta..

Jumbelius

Eilen täällä oli se tietovisa ja nytpä minä kerron oikeat vastaukset ja voittajan :D

Ensin oikeat vastaukset. Elysionin kentäthän on taivaan kaltainen tyyssija, Torinon käärinliina tunnetaan myös nimellä Pyhä Mandylion, Newton kehitti 3 liikelakia, Franklin D. Roosevelt on mies New Dealin takana, juutalainen sulhanen rikkoo lasin, syytinkiläisen asema tarjosi vanhuuden turvan, viikingit uskoivat Yggdrasilin yhdistävän maailmankaikkeuden 9 maailmaa, laakeriseppelehän olympilaisissa annettiin, suurimmista suurin on suurin nisäkäs, kaktusjänis ei kaiva, Bermudan kolmion kaikki tietää ja maapallon magnetismin aiheuttaa rauta.

Pahoittelen kirjoitusvirheitä, jotka saattoivat vaikeuttaa kysymysten ymmärrettävyyttä :) Ja voittajaksi selviytyi Urpå, joka peittosi Nakin 3 pisteellä. Urpå 8/12 ja Nakki 5/12 . Ja Urpåhan jo saikin palkintonsa, mutta jos kokee, että se ei ole tarpeeksi hyvä palkinto (mutta käsintehty ja huolella ja kärsivällisyydellä) niin on minulla 6 sientä, jotka voin antaa pääpalkinnon lohdutuspalkinnoksi.  

Kaikkihan tietävät mikä Kotiliesi on? (Lehti) Siinä on aina sellanen sivu, jossa on ikäänkuin almanakka aina siihen asti kun seuraava Kotiliesi ilmestyy. Siinä on joka päivälle oma tekemisensä, esimerkiksi näin: 18.1 Astu sademetsään. Kuopion luonnontieteellisessä museossa aukeaa Sademetsän lapset -valokuvanäyttely , 19.1 Lähde konserttiin. Jos et ehtinyt joulukonsertteihin, lähde kuuntelemaan musiikkia nyt, kun juhlatohinat ovat takana , jne. Vähänkö olis joskus kiva tehsä tollanen itelle, sillei että kirjottaa vaikka kolmekymmentä (jos kuukaudessa sattuu olemaan noin paljon päiviä) erilaista askaretta tai muuta sellasta ja sitte joka päivä aina nostaa yhden ja sitte olis pakko tehä se, ihan sama mitä siinä lukis. Tosin ei varmaankaan kannattais laittaa siihen mitään lähde viikonloppureissulle tai lähde konserttiin, ko ei voi ikinä tietää minä päivänä sen nostaa ja sitte ku on joku sunnuntai jollon ei välttämättä ole konsertteja ja ne voi olla niin kaukana. Mutta sellasia realistisiä. Pitääpäs joskus tehä tollanen.

Tänäään lähin vähän liian aikaseen kirjastosta äitiä oottamaan niin piti sitte mennä kauppaan jottain tekemään, niin löysin sieltä eläinhyllyltä sellasia tonnikalapaloja, joita piti ihan kokeeks ostaa. No kyllä Figaro ainakin yhden söi. Tupuna vissiinki tykkäs niistä kovastikin ku alkuhaistelun jälkeen se rupes ihan innolla niitä mussuttamaan, toisin ku Figaro. Figaro on muutenki sellanen vastarangan kiiski, että ei oo toista. Äskenki piti käyä sen suusta repimässä lankaa, kun se oli sellasen maton alta itelleen repiny. Tiijän, että se kapinoi minulle ku kielsin äitiä antamasta sille uutta ruokaa ennen ku vanha on syöty. Figarolle pitäis aina olla uutta, mutta nyt saa syyä sen edellisen loppuun ennenkö uutta ruokaa tulee. Olen ilkeä, mutta sen on pikku hiljaa opittava tavoille, kun se niitä ei vieläkään ole sisäistänyt.

Jaapadaapa, pitää mennä lukemaan uskontoa (sano kyselevänsä.. ei siitä kyllä tiedä niin parempi vaan lukkee) ja tekemään kaikkia muita kouluhommia..

maanantai 17. tammikuuta 2011

Quiz

1. Mitä ovat kreikkalaisen mytologian Elysionin kentät?
    a) Taivaan kaltainen tyyssija
    b) Zeuksen synnyinpaikka
    c) kuuluisa taitelupaikka
    d) Ateenalainen puutarha

2. Millä nimellä Torinon käärinliina myöskin tunnetaan?
    a) Pyhä mandrale
    b) Pyhä Magdaleena
    c) Pyhä Mandylion
    d) Pyha Madras

3. Kuinka monta liikelakia Isaac Newton on kehittänyt?
    a) 3
    b) 6
    c) 9
    d) 12

4. Kuka Yhdysvaltain preidentti kehitti New Deal-ohjelman?
    a) Theodore Roosevelt
    b) Harry S. Truman
    c) Voodrow Wilson
    d) Franklin D. Roosevelt

5. Minkä sulhanen perinteisesti rikkoo juutalaisissa häissä?
    a) lasin
    b) ruusun
    c) leivän
   d) viinirypäleen

6. Mikä asema tarjosi entisajan suomalaiselle talolliselle vanhuuden turvan?
    a) huutolaisen
    b) vaivaisen
    c) loisen
    d) syytinkiläisen

7. Mikä muinainen kansa uskoi, että maailmanpuu Yggdrasil yhdisti maailmankaikkeuden yhdeksän maailmaa?
    a) Egyptiläiset
    b) Roomalaiset
    c) Viikingit
    d) Inkat

8. Minkä lehdistä valmistettiin voittajien seppleet antiikin olympialaisissa?
    a) laakerin
    b) tammen
    c) öljypuun
    d) viinin

9. Mikä seuraavista maailman suurimmista on suurin?
     a) suurin nisäkäs
     b) suurin kala
     c) suurin sammakkoeläin
     d) suurin liero

10. Mikä seuraavista aavikkoeläimistä ei kaiva?
     a) kaktusjänis
     b) hiekkakettu
     c) kenguruhiiri
     d) ruskohyeena

11. Atlantin Bermudassa väitettään laivojen ja lentokoneiden katoavan. Minkä muotoinen vesialue on?
    a) ympyrä
    b) timantin muotoinen
    c) neliö
    d) kolmio

12. Mikä metalli Maan ytimessä aiheuttaa maapallon magnetismin?
    a) rauta
    b) tina
    c) uraani
    d) kupari 

Eniten oikeita vastauksia kerännyt saa huikean palkinnon ! 

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Pallojaaa !

Katsoin aamulla jonku ihme leffan, sen nimi oli Taikamiekka - Seikkailujen Camelot. Se kerto tytöstä, joka pelastaa koko Camelotin. Ja siinä oli taasen Arthur ja pyöreän pöydän ritarit. Niinpä niin, kuitenkin yhdessä kohdassa kun se tyttö löytää sen Excaliburin miekan huotran niin se toteaa tosi ilosena vaan, että tämä on Excaliburin tuppi. Se kuulosti tosi tyhmältä mutta ei kai sillä ole mitään väliä millä nimellä mitäkin kutsutaan kunhan asia vaan tulee selväksi..

Äsken ku kattoin Herculesta youtubesta niin kuulu hirveä räsähdys, ihan ku lasikaappi ois kaatunu ja tuhansia laseja ois särkyny. No ei ihan mutta melkein. Takan lasiovi räjähti palasiks ku siellä oli liikaa puita ja liian kuuma. Eikä tuo ollu edes eka kerta ku se räjähti, ekalla kerralla minä istuin vieressä kun se räjähti. Nyt oli Figaro siinä makaamassa. No onneks kyylämummolla oln vara-avain niin me saatiin (pöllittiin) naapurista sitte uus lasi tuohon oveen. (Jo toisen kerran..)

Yhhyhhyyy, pitäis muistaa korjata tai siis kirjottaa uudelleen se enkun essee. Hyvä ko eilen muistin, että siinä piti olla vähintään kaksi fraasiverbiä. Kiva. Minä en vaan millään saa niitä verbejä sopimaan siihen esseeseen. Kaaaikki ajatustyö meni hukkaan, jos joudun kirjottamaan sen uudelleen. Minäpä menen sitä hetkeksi tuijottamaan, palaan kohta takaisin ..

No nyt se on valmis ja se on edelleenkin ihan surkea. Yää, miksi meidän pitää osata muita kieliä kuin omamme?! (Älkää vastatko .. )

Menetän hermojani, koska pöydällä on taas niin hiton paljon tavaraa, eikä ole mitään paikkaa mihin ne laittaisin ellen sitten vaan viskaa niitä lattialle. Mutta se ei ole hyvä vaihtoehto, koska satun tykkäämään vapaasta lattiatilasta ja siitä, että nään mattoni. Ja myös siitä, että ei ole pelkoa siitä, että astuuko jonkun tärkeän asian päälle vai ei. aarrg! Kohta minä siirrän kaikki tavarat jonnekin muualle. Ihan kaikki. Miks en voi omistaa moniulotteista pöytää? Tai vaikka sellaista, joka aina pienenee ja suurenee sen mukaan mitä teen ja miten paljon tilaa tarvitsen. Haluan Tylypahkaan tai johonkin muuhun noita/velhopaikkaan!

Nenä on tukossa, aivastelen noin joka toinen sekunti, nenään sattuu, on kuuma, varpaita paleltaa, nenään sattuu vieläkin, pitää niistää koko ajan .. Miks en voi koskaan olla kunnolla kipeä? Tjaa, perun puheeni, anteeksi.

 Ai niin, onhan minulla kuviakin. Hetki pieni kiitos!

Oiiiiiii

Hiiri :))

Kattokaa nyt miten paljon palloja ! Lukujärjestys kyllä puuttuu mutta en jaksanu ruveta repimään sitä tuosta seinästä..








Joku korkeampi voima kyllä kettuilee minulle ja ihan kunnolla, kun mikään ei onnistu. Ahdistus ja tuska. Kyllä.

Jospa sitä menis tekemään jotain mikä, en tiijä. Tartten muuten sellasen jalkajutun, koska olis kiva saada jalat välillä pois maasta ja sillee. Sniif. Niin minä menen tekemään jotain .. :) No nyt meni netti .. ja huomenna on se prelikin ..

lauantai 15. tammikuuta 2011

Mitä pitää tehdä, kun ei keksi mitään?

Mitä pitää tehdä, kun mahaan sattuu, eikä mikään auta?
Mitä pitää tehdä, kun haluaa jotain mutta tietää, ettei koskaan voi saada sitä?
Mitä pitää tehdä, kun ei halua unohtaa jotain mutta pelkää, että unohtaa?
Mitä pitää tehdä, kun aika käy vähiin, eikä ole tehnyt sitä mitä piti tehdä?
Mitä pitää tehdä, kun tietää jonkin asian olevan täysin mahdoton mutta silti se tuntuu oikealta?
Mitä pitää tehdä, kun ei osaa tehdä mitään?
Mitä pitää tehdä, kun haluaa hypätä kaivoon vain sen takia, että ei voi käyttää normaalia googlea, jos on kirjautuneena bloggeriin?
Mitä pitää tehdä, kun aiheet loppuu mutta olisi silti palava halu kirjoittaa jotain?
Mitä pitää tehdä, jos ei onnistu siinä missä olisi pitänyt onnistua?
Mitä pitää tehdä, jos rakastaa lunta mutta vihaa nuoskaa?
Mitä pitää tehdä, jos kaikki ei olekaan niin kuin pitäisi?
Mitä pitää tehdä, jos kissasi uhkaa syödä kaiken maallisen omaisuutesi?
Mitä pitää tehdä, jos rupeaa pyörryttämään, kun kävelee ympyrää?
Mitä pitää tehdä, jos toinen ei ymmärrä vaikka kuinka koittaa selittää?
Mitä pitää tehdä, kun huomaa toisen loukkaantuneen mutta kaikki mitä sanot loukkaa häntä vain enemmän?
Mitä pitää tehdä, kun jalkoja paleltaa, eivätkä edes villasukat auta?
Mitä pitää tehdä, kun väsyttää mutta tietää, ettei tule saamaan unta, jos menee nukkumaan?
Mitä pitää tehdä, kun on epävarma?
Mitä pitää tehdä, kun kaikki toivo on menetetty?
Mitä pitää tehdä, jos huomaa olevansa pelkuri?
Mitä pitää tehdä, jos ei tiedä mitä pitää tehdä?
Mitä pitää tehdä, jos hiljaisuus tuo mukanaan vain epämukavia muistoja?
Mitä pitää tehdä, jos maailma kaatuu ympäriltäsi?
Mitä pitää tehdä, jos haluaa tehdä jotain vaikuttavaa?
Mitä pitää tehdä, kun itsepäinen kappale soi päässä ja haluaa sen pois?
Mitä pitää tehdä, kun kissa putoaa puusta?
Mitä pitää tehdä, kun toivoo jonkin olevan toisin?
Mitä pitää tehdä, jos on loukkaantunut?
Mitä pitää tehdä, jos on alakuloinen?
Mitä pitää tehdä, jotta maailma olisi taas vihreä?

Hassua

Lördag

Aamulla minä heräsin viisi yli kahdeksan. Yritin kyllä kovasti nukkua vielä hetken mutta kun se ei onnistunut kampesin itseni sängystä ylös joskus puoli yhdeksän maissa. Haamuilin hereillä noin puoli tuntia, kunnes painuin takaisin nukkumaan ja heräsin uudestaan joskus puoli yhdentoista aikaan. En olis millään pysynyhereillä koko päivää jos olisin heränny jo sillo kahdeksan aikaan tai siis jääny hereille.

Sitte ku heräsin toisen kerran niin päätin lähtee ulos. Minä siinä sitte tungin mahdollisimman paljon vaatetta päälle, kun mittari näyttä -25.5 astetta. Kun oli etsimässä työhanskojani ja kysyin äitiltä, että onko se nähny niitä, niin äiti vaan kysy, että mihin oon menossa ja kun vastasin, että ulos, niin sain kamalan listan kaikkea mitä pitää tehä. (Viedä lehdet ja roskat, no ei kovin kamalasta mutta silleeen :D) Kun olin vihdoin kaivanut ne työhanskat kaikkien vaatteiden alta pääsin laittamaan linnuille ruokaa ja lakasemaan sen polun sinne. Sitten kävin hakemassa Junikoilta minun potkurin ja lastasin siihen lehdet ja tölkit ja raahasin ne mäelle. Kun tulin mäeltä pois alamäkeä oli niin kylmä tuuli, että en enää viitsinyt lähteä sillalla käymään. Pitänee käydä huomenna.

Sitte kattoin yhden leffan kun ei ihan heti innostanut siivota. Sen jälkeen söin ja ruokin Figsun ja sitte pitikin ruveta siivoamaan. Nakki: se sun vihreä stabilo oli sittenkin minulla, löysin sen tuolta patjan ja seinän välistä. Löysin sieltä paljon muutakin, mm. 2 kynää (+ se Nakin stab.), 2 viivotinta, korvakorun, paperia, roskia, vanupuikkoja ja kaikkea muuta.. Vaihdoin myös lakanat. Nyt minulla punaiset lakanat, joissa on valkoisia palloja. Hyvä kun minun purse on pilkullinen ja meikkipussi on kanssa täynnä palloja. Ja myös lukujärjestys on tehny palloista. Kamalasti pallokuviota. No ei oikeestaan ole, se vaan tuntuu siltä, ku tuo lakana on niin iso (normi pussilakanan kokonen, ei muuten iso..).

Nyt oon tässä vähän aikaa tutkaillu englannin kirjoja.. Paljon on kielioppia kertynyt kolmessa vuodessa ja kahdeksassa kirjassa. Ja sitten pitäis vielä kattoa ne informal letterit ja muut sellaset. No onneksi on vielä aikaa. Ai niin ja pitäisi käydä siellä englishforumilla.. [Psst. Nakki onko se tämä? Ainakin kun laittaa googleen, että englishforum ja ottaa sieltä sellasen jossa lukee interactive English language exercises, niin sieltä löytyy jottain tehtäviä. Ja se sivusto on sama kuin tuon linkin takana tuolla :D ] Vähänkö kiva eläinkysely! What animal is it?

Nyt muuten on sitten meijänki kissat vaarassa, ko Junikoilla käy ilves pihassa ja Tupuna viettää siellä melko paljon aikaa. Figaro ei niinkään mutta ei Junikoilta meille ole pitkä matka. Ihan kiva.

perjantai 14. tammikuuta 2011

Purse

Naisen käsilaukun sanotaan kertovan hänestä paljon.. Siispä perjantain kunniaksi te saatte kuulla (ja nähdä) mitä kaikkea mitä raahasin käsilaukussani tänään.


  • Mandariinejä, purkkaa ja chilipähkinöitä



  • Viva (äitin), kierrevihko, monisteita, In touch 1 ja abi englanti. (Nuo enkun kirjat olen raahannut ihan turhaan, sillä en muistanut käyttää niitä.. )


  • Penaali, rannekoru, rahapussi, kuulokkeet, muistitikkukotelo ja Katrin antama Itä-Suomen yliopiston joku juttu (, josta saa oivallisen kirjanmerkin!)


  • Opinto-opas, monisteita, ussan kirja (eihän meillä edes ollu ussaa..), äikän kirja, kalenteri, Slummien miljonääri -kirja ja Valitut Palat.



  • Pehmohiiri ja kaksi pehmokania. (Tuo valkonen ei oikein näytä kanilta) Mutta nämä tulivat laukkuuni vasta Koivusalossa, että en minä näitä kouluun kantanut :D
Jännittävää, eikö? Ainakin tuli laukku tyhjennettyä ihan tyhjäksi. Ellei sitten siellä sivutaskussa ollut jotain.. Tuskinpa. 

Jaana piti tänään jonkun tunnin vitosille. Oli kiva kuunnella ku jaana käveli sinne luokan ovelle ja sano, että Päivi (?) on poissa, niin yks poika sano, että päivi oli niin mukava opettaja. Tuskinpa se Päivi kuollut on, varmaan vaan sairaana :D Ja hyvä kun jaana ei saanu niille lapsosille minkäänlaista kuria aikaseks. Ku yleensä siellä luokassa on hiljasta, eikä kuulu ku opettajan ääni aina sillon tällön, niin nyt sieltä kuulu hirvee melu ja meteli ku jaana yritti saada niitä tottelemaan. :) 

Muuten tuo Slummien miljonääri on hyvä kirja, kannattaa  lukea jos ei ole lukenut. Leffasta en tiedä ko en oo kattonu sitä mutta haluaisin kyllä kattoa. Vaikka tuskin se on yhtään yhtä hyvä ku tuo kirja. Tai sitten on, ei sitä kyllä tiedä. Hyvä muuten kun luin tuon kirjan uudestaan, sillä nyt voin laittaa sen siihen kirjallisuusdiplomiin, jota yritän edelleenkin kahden vuoden jälkeen saada valmiiksi. Minulla oli niitä muutamia juttuja valmiina koulun koneella sillo kun se meni rikki ekan kerran mutta ne katosivat taivaisiin.. 

.. Kuten Nakin vaivalla tehdyt freskokuvat. Niin se kone meni rikki taasen ja taas kaikki meni pois. Voi että minä niiiiiin rakastan sitä konetta ja sitä saatanan miestä, joka ei voi tulla kertomaan, että mikä siinä koneessa on vikana. Pelkääkö se kenties puhua oppilaille vai tytöille vai mistä hitosta tässä on kysymys?! Olis niin tehny mieli kiljua sille päin naamaa jotakin mutta en kehannu. Olis se saattanu vähän ihmetellä. Kävelin vaan poijes. 

Mutta sieltä alkaa Sydämen asialla, joten menen sitä katsomaan. Heipähei! 

torstai 13. tammikuuta 2011

Composition

Sain juuri valmiiksi sen enkun esseen. Siitä tuli ihan huono kuten kaikki minun enkun esseet/aineet/mitäneon. Yääh. Oli muuten ihan kika kun äiti tuli äsken tuohon ovelle ja kysy mitä teet? Ja kun minä en vastannu mittään kirjotin vaan sitä esseetä niin se tuli kattomaan mitä teen ja kysy, että kirjotatko sä muka englanniks? Olin oikein otettu tästä, kyllä, minä kirjoitan englanniksi, ainakin yritän.

 Nää laulunumerot käy niin mun hermooni - Kaa -

Huomenna on ei-kiva päivä. On vain kaksi tuntia. Ei nuiden tuntien määrä ole huono vaan se miten ne sattuu asettumaan, ensimmäinen ja viimeinen, välissä 5 vapaatuntia. No periaatteessa huominen on samalainen päivä kun tiistai tai torstai, vaikka minulla ei olisi koulua istua jökötän jossakin nurkassa masentuneena ja luen jotain.. Itseasiassa on ihan kivaa kun ei ole enkkua, kun en juuri nyt jaksa sitä ollenkaan mutta selostin jo toisen blogin puolelle huonosta tuuristani..

En minä tulesta tiedä - Mowgli - 

Voi vitsi, youtubesta voi katsoa Viidakkokirjaa 11 minuutin pätkissä! Kas kun en ole ennen huomannu, tosin en ole kyllä sellaista etsinytkään. Voi jösses kun tuo leffan alku on tylsä kun siinä on vain nuo alkutekstit ja typerää musiikkia. Oi voi nyt on kyllä pakko katsoa tuota leffaa ainakin jonkun matkaa eli tämä jää tähän :)))

Mä puhun jauhot suoriks - King Louie -

keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Noinkohan on ?

No nyt minulla on Liisan mekko ja kengät. Enää puuttuisi essu, hiusnauha ja sukkahousut. Essun teen itse, sillä se ei ole kovin vaikea, valkeasta lakanasta vain, hiusnauhan saan kun seuraavan kerran käy kaupoilla, minulla kyllä pitäisi olla mustaa satiininauhaa ihan omasta takaa.. Ja sukkahousut saan kanssa kun kaupoille pääsen. Se mekko ei ole kyllä ihan tasan samanlainen kuin Liisalla, mutta se on sininen ja vähän sinne päin, niin eiköhän se riitä. Joku saa kyllä lainata minulle valkoista kania, sillä en omista sellaista. Hetkinen, saatan sittenkin omistaa.. En ole ihan varma, pitää käydä huomenna Koivusalon yläkerran aarrekammiota tutkailemassa. Mutta jos sellaista ei löydy niin joku saa lainata. Tartten varmaan myös sen kellon. Vähänkö olis siistiä jos löytäisin jostakin sellanen tyynyn, joka on kello. Sitten en välttämättä tartteis sitä pupua. Nojaa..

Uuu, arvatkaapas kenet näin kirjastossa? .... ... .... .... ... .... .... .... .... .... ... ... Sen uuden biologian opettajan ostamassa sitä ihme korttia millä pääsee liikkahalliin. Ei sillä, että siinä olis jotain mielenkiintoista. Mutta toisaalta opettajien elämä on aina mielenkiintoista. (Ja nyt kun nähnyt opettajat hyyyyyyyvin läheltä voipi sanoa, että se on jopa pelottavaa. Me paljastamme opettajien heikkoudet .. )

Minulla ei juuri nyt ole mitään asiaa. Miksi aina silloin kun haluaisin postata tämän ajoissa niin ei ole mitään kerrottavaa, miksi??  No kokeillaan illemmalla uudestaan.

Menin tuossa puolisen tuntia sitten käymään suihkussa. Siellä sitten tajusin, että jee, pääsen käyttämään joululahjaksi saamaani shampoota ja hoitoainetta. Voi hitto, että pettymys oli suuri kun tajusin, että joku muu oli jo käyttänyt shampoota. Ja se oli ehkäpä puolillaan. Olis ollu ihan kiva aloittaa sekä hoitoaine että shampoo samaan aikaan, ko shampoo loppuu aina kuiteski ensimmäisenä. Niin, että itku pitkästä ilosta perkele.

Nyt minulla koskee niskaan kun on tuo typerä turbaani päässä. Huohh, eikö mikään voi onnistua, eikö?! In touch one cdkin rupesi minulle vattuilemaan. En voinu ennää tehä niitä tehtäviä ko se ei enää suostunu lataamaan niitä. Kivakiva. Kun maailma kääntää selkänsä sinulle, sä käännät selkäsi maailmalle. Joo olispa se vaan noin helppoo. Mutta Timon tietää. :)

tiistai 11. tammikuuta 2011

1 + 1 = 2

Sitä ei vaan millään pysty rauhoittumaan ja tekemään jotain rauhallista. Sitä pitää juosta kissoja karkuun niin, että matot on kasassa. Sitä pitää nauraa niin, että kurkkuun sattuu ja kukaan ei pysty nukkumaan. Sitä pitää olla samalla niin kamalan ymmärtäväinen kun on kuitenkin kysymerkkinä. Ymmärtäväinen kun toinen ei ymmärrä rikkovansa sääntöjä. Sitä pitää katsoa kun toinen roikottaa kituvaa hiirtä hampaissaan ja pyytää sisälle. Sitä ei vaan pysty vastustamaan kun joku tulee ja tuijottaa nappisilmillään nätisti. Sitä ei pysty olemaan huomioimatta toista kun toinen on niin suloinen, että vatsaan sattuu. Sitä ei pysty vaan pysty lopettamaan silloin kun se parasta olisi. Sitä ei vaan pysty olemaan vihainen, jotta voisi komentaa tarpeeksi tomerasti. Sitä ei vaan pysty olemaan hymyilemättä kun kuulee toisen hyppivän ja pomppivan sydämensä kyllyydestä. Ei pysty katsomaan nauramatta kun toinen tekee jotain typerää. Ei pysty suuttumaan edes silloin kun joudut nousemaan petivaatteiden lämmöstä kylmyyteen päästämään toista sisälle.

Suutarin pitäisi pysyä lestissään

Kello 8:14 Koulukirjasto
Tämä on se ihmeellinen aika päivästä, jolloin koneen kello näyttää oikeaa aikaa! Yleensä se on ihan päin puuta, heittää viidestä kymmeneen minuuttia. Nyt se on ehkä jäljessä muutaman sekunnin. Tosin en kyllä ole varma onko se aika mitä netistä katson niin ihan vissin oikea, mutta onko kenelläkään oikeasti tietoa paljonko kello on. Siis ihan virallista tietoa, voiko joku mennä sanomaan, että joo kello on nyt yhdeksän ja se sitten ihan oikeasti on. Ajatella, että LA:ssa on vielä eilinen. Se on kyllä tuolla maapallon toisella puolella, mutta silti. Kello on siellä nyt puoli yksitoista, sama aika jolloin menin eilen (eli siellä tänään) nukkumaan ehkä. En oon yhtään varma monelta menin koska en kattonu kelloa, mutta luulen menneeni..

Nyt pitää ruveta tekemään jotain järkevää, kuten koulujuttuja ja toteuttamaan listaa, jonka eilen kirjotin. Harmi vain, että osa listan kohdista vaatii erinäisten ihmisten läsnäolon. No kyllä heitä kohta alkaa tänne tulemaan ja osa on jo varmaankin tällä, mutta tunnilla/tunneilla, joten en voi mennä heitä häiritsemään.

Kello 9:35 Koulukirjasto
Viime tunti meni melko nopeaan kun kirjoittelin uskonnon muistiinpanoja puhtaaksi konella. Ja kuuntelin samalla nuita satunnaisia ääniä tuolta seinän takaa, kun enkku ysiläiset kattoo Inceptionia. Harmi vaan, että sieltä kuuluu lähinnä melko dramaattista musiikkia ja välillä sekavaa huutoa. Minä en kyllä muista, että leffassa olisi ollut noin dramaattinen musiikki mutta voi olla, että en ole kiinnittänyt siihen sen kummempaa huomiota, kuten yleensäkään.

Suunnittelin tässä kirjoittavani enkun ainetta mutta kun en oikein tiedä mistä kirjoittaisin, koska en ole varma, että olenko tajunnut ne aiheet varmasti oikein, joista voisin kirjoittaa. Juu, tiedetään, että kymmenen vuoden englannin opiskelulla pitäisi osata jo tuollaisia mutta minä kun en voi mennä äidinkielen kokeessakaan vannomaan, että tiedän mistä pitää kirjoittaa. Näin se vaan on, kaikki ei vaan osaa. Siksi on hyvä, että minulla on kaksi virallista sanakirjaa apunani, josta toinen saisi saapua jo. Tiedän, tiedän, olet nukkumassa tällä hetkellä, minä odotan siihen kunnes sinulta virallisesti alkaa koulu ja pääsen sitten kyselemään sinulta kaikkea.

Hänen ei-niin-kuninkaallisella korkeudellaan on ilmeisestikin vapaatunti ja todistetusti kova ääni, joka kantautuu seinien läpi. Hienoa. Olisi kätevää osata taito, jolla voisi laittaa korvat kiinni tai pois päältä. Tosin siinä on sitten se vaara, että jos joku muu puhuu sinulle niin sinä et sitten kuule sitä, mutta kuitenkin. Valikoivan kuulon lakikaan ei tässä kohden päde. Ainoa keino on olla kuuntelematta mutta kun minä niin kovasti tykkään muiden ihmisten salakuuntelusta (ja vakoilusta). Elämä julma, matikka pitkä.

Ette ikinä arvaa mikä tai kuka ajoi tuosta äsken ohitse!? (Kello 9:53) Poliisiauto! Ajatella, että poliisiauto. Näkeehän niitä aina silloin tälllöin mutta harvoin. Tosin sillä studiamessureissulla melkein koko ajan näky poliisiautoja ja sitten sillo pari vuotta meijän pihassa näky aina silloin tällöin poliisiauto. Minä en kyllä kuunnellu aamunavausta, että josko se poliisiautonen on tullut tänne vierailulle tai jottain.

Kuten ajasta taas huomaa niin minä olen jäänyt haahuilemaan kaikkialle muualle kuin tämän kirjoittamiseen.. Pitäisi kirjoittamaa aina kerralla tietty aika, jotta voisi sitten tehdä taas jotain tärkeää, ei sillä että tämä ei olisi tärkeää mutta jotain muuta tärkeää.

Yks juttu pitää vielä kirjottaa. Äsken ku vilkasin kelloa ja huomasin sen olevan melkeinen kymmenen niin tajusin, että kohta pääsen syömään, siitä sitten muistin Urpån psykan tunnin, josta muistuikin mieleen Tanja. On sa hassua miten "pitkälle" pitää mennä, että muistaa jotain. Sillä jos en olisi ajatellut ruokailua niin en olisi muistanut Tanjaa. Nyyyt minä menen

Kello 12:00 Edelleenkin koulukirjasto
En ole tainnut tehdä yhtikäs mitään järkevää sitten edellisen kellonaikakappaleen jälkeen. Toisaalta olen kyllä käynyt syömässä, lukenut kirjaa, jota ei ehkä pitäisi lukea, pyytänyt Tanjalta sitä valokuvaa, näyttänyt Tanjalle freskokuvaehdotukset ja pitänyt tietovisan Nakille. Eikös sekin ole jotain? Olen myös auttanut Arttua läksyissä etsimällä lyhyen matematiikan yotehtävien vastauksia. Olen ollut jotenkin hyödyksi, ehkäpä.

Tekis mieli mennä käymään kylällä, jotta olis edes jotain muuta tekemistä mutta ei minulla sinänsä ole sinne mitään asiaa. Ehkäpä vain rupean lukemaan taas sitä kirjaa ja teen ensi tunnilla jotain mielenkiintoista ja kouluun liittyvää (tuskinpa)

Kello 17:46 Kotona
Muutama tovi on tuosta viime kellonaikakappaleesta vierähtänyt. Samalla on paljon muutakin vierähtänyt ohitse, kuten minun ja Urpån ei-niin-lupaavasti alkanut kauppareissu (minä unohdin kengät luokkaan ja jouduin ne sieltä hakemaan kesken Katjan matikan tunnin, vähän ajan päästä Urpå poukkoili sinne sisään hakeakseen tuntilistan ja verokortin. Katja oli varmasti iloinen), tylsä vapaatunti, äidinkielen tunti (kirjoitettiin tekstitaidon vastauksia, sain jopa kolme pistettä, eli minulla on jotain toivoa), puolituntinen kirjastossa ihmetellen miksi joku älykääpiö ei voi viedä roskia roskiin vaan jättää roskansa hyllyyn, kotimatka mummolassa pysähtyen. Niin lyhyessä ajassa ehtii tapahtua vaikka kuinka paljon.

Sitä minä en oikeasti tajua, että miksi ei voi viedä niitä roskia roskiin jos kerta sellainen on olemassa. Ja kuka ihme syö pilttipurkkeja ellei ole pieni lapsonen. Tai no makunsa kullakin mutta minä en tykkää niistä yhtään, kamalaa moskaa. Ja pilttipurkkien syömisellä tarkoitan sitä sisältöä, en niitä purkkeja, jos joku niin taas luuli.

Kello 18:50 Kotona
Olen saanut valmiiksi äidinkielen tekstitaidon vastauksen korjaamisen ja nyt varmaan seuraavaksi pitäisi syventyä lukemaan uskontoa kerrankin. Varsinkin kun Vepsäläinen sanoi kyselevänsä, toivottavasti suullisesti. Niin, että jos sattuu minulta jottain kysymään niin osaisin edes jotenki sinne päin vastata.

Tein äsken kanasalaattia, johon laitoin herneitä. Oli lähinnä vedentuhlausta se homma, kun ensin keitin herneet ja sen jälkeen ne piti jäähdyttää kylmän veden alla. Tosin keitin makaronit siinä samassa vedessä missä ne herneetkin, sen verran ajattelin.

Kello 21:00 Kotona
Mitä maagista on tässä päivässä? Ei edes päivämäärä ole kovin maaginen, 11.1.2011 . No onhan siinä enemmän ykkösiä kuin laki sallii mutta muuten..? Minä en vaan tajua. Paljon maagisempaa olisi jos olisi 11.11.2011 . (Siinäkin enemmän ykkösiä kuin laki sallii..voih) Tai sitten 11.02.2011 . Kohta joku äkkää tuon, on luultavasti tajunnut ja siiitä tule uusi hieno päivä syntyä, mennä naimisiin ja niin edelleen.

Se uskonnon lukeminen jäi, koska äiti päätti katsoa telkkaria ja minä en pysty keskittymään silloin, kun jään kuuntelemaan sitä mitä sieltä tulee. Mutta onneksi voin lukea iltalukemiseksi sitä. Se Missä lapset ovat? (Where Are the Children?) loppui äsken. Onnellinen loppu, kuten voidaan olettaa. Sinänsä vähän hassua, että kaikki odottavat onnellista loppua ja sitten kun se tulee niin ollaan pettyneitä. Ja sitten kun onnellinen loppu ei tulekaan niin ollaan pettyneitä. Tosin tuossa Jäämaan viimeisessä taistelussa oli surullisen onnellinen loppu, kun Oksan Noitaisä kuoli. Se oli surullista.

Niinpä niin. Tänään on taas tällainen tyhmäpäivä jolloin ei tule telkkaristakaan yhtikäs mitään. Blyääh. Jotain rakentavaa on keksittävä, vaikka kyllä houkuttelisi mennä ajoissa nukkumaan niin se ei tule onnistumaan kun en kummiskaan saa unta ennen normaalia nukkumaan menoaikaa. Miten ihmeessä kissat pystyy siihen, nukkumaan koko päivän, huolta vailla huomisesta? Ollapa kissa..

maanantai 10. tammikuuta 2011

Mennään tsiigaa avaruuden ikkunaa

Sitä luulis, että yhdeksät villasukat riittäisivät koko viikoksi (oli se viikko sitten joko viisi päivää tai seitsemän päivää), mutta eheeei, eivät ne riitä. Hyvä kun edes pariksi päiväksi riittävät. Tai sitten ne sattumalta riittävätkin, mutta seuraavalle viikolle ei ole villasukkia, kun ne on kaikki pyykissä, pyykkiin menossa tai kuivumassa. Ja yleensä käy niin, että ei ole mitään muita vaatteita kuin villasukkia. Tosin tuleehan minulta kyllä paitoja pyykkiin.. Niin, mutta niitä en pese heti viikonloppuna vaan viikolla, koska hyvällä tuurilla saattaa olla niin, että iskä on jossakin muualla töissä ja pyykit saavat kuivaa rauhassa ilman edes takaista raahaamista pois saunasta ja saunaan. Hmm, tämä ei liity millään lailla mihinkään.. Tulipahan vaan mieleen.

Tein äsken listin, mutta siitä tuli kamalan lyhyt, vaikka luulin siitä tulevan paaaljoooon pidempi. Siinä on vain neljä kohtaa, neljä! Ja kaksi niistä on sinänsä ihan turhia, sinänsä. No jospa saan listin toteutettua vaikka se onkin lyhyt, jos edes muistan ottaa sen kouluun mukaan, puhuttamattakaan, että muistaisin sen koulussa..

Niinpä niin, kun rupeaa kuuntelemaan kesken kaiken musiikkia, niin sitten syventyy kuuntelemaan sanoja, eikä muista kirjoittaa ollenkaan. So excuse me for forgetting, But these things I do, You see I've forgotten, If they're green or they're blue

Oli minulla muuten sille Tanjalle muutakin asiaa kuin sen hemmetin telkkari (joka on edelleenkin meidän luokassa rumentamassa!). Piti kysyä sitä valokuvaa mutta muistinko minä? No en tietenkään muistanut. Hei taas yksi asia listaan! Jeee, se kasvaa vain koko ajan. Happy :)

Iskän piti lähteä kahdeksaan töihin, mutta vieläpä näkkyy tuolla datailevan.. Ja kello on jo kahtakytä vaille kaheksan. Tosin iskä kyllä sano, että se auto on rikki taas, eli siinä saattaa hieman kestää ennen kuin pääsee töihin. Eilenki iskä oli koko päivän töissä, (Puhelin sooi!) ehkä 16 tuntia putkeen luultavasti. Minä en tiijä miten iskä jaksaa, varsinki ku ei se pahemmin nuku öisin. Päivällä enemmän..

About tunti enää ja sitten alkaa täykkärit, pitkästä aikaa taas. Siinä on yks sellanen ohjelma, joka ei ilmota kun se on tauolla. No välillä se ilmottaa..En oo kyllä ihan varma, että ilmoittiko se tästä joulutauostaan, tais se ehkä, en oo ihan varma. Minä en tiijä minkä takia 10.1 saa kellot soimaan päässä. Sen kaiku on niin kamalan tuttu, että sillo (siis tänään) on pakko tapahtua jotakin. Oliskohan se ollu se, että täykkärit alkaa.. Voipi olla.

Tämä on kyllä nyt tässä, menen tekemään iltapalaa ja sitten älypään visoja ratkomaan ajan kuluksi

Otsikko on J. Karjalaisen Avaruuden ikkuna

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Dunnottar - Sumujen keskellä

Dunnottar on syrjäinen mutta himoittu linnoitus. Missä vaiheessa siitä tehtiin pyhä paikka pystyttämällä sinne kappeli? Mahtavalla anglikaanisen kirkon vastustajalle William Keithille sen merkitys oli kuitenkin ennen muuta sotilaallinen. Hän näki kannaksen erottaman kallion nimenomaan linnoituspaikkana. Hiiteen kirkon miehet ja heidän hurskaat vaatimuksensa! Riita vietiin itsensä paavin ratkaistavaksi: paavi ymmärtäisi varmasti St Andrewsin piispaa paremmin, kuinka tärkeä turvapaikka olisi paikalliselle väestölle, ja olihan jokaisen valtiaan velvollisuus suojella kansaa! Niinpä paavin bulla ratkaisi riidan antamalla luvan rakentaa kalliolle vahvan puolustustornin. Kaksisataa vuotta myöhemmin paikalle oli rakennuttu kaikki se, mitä kunnon asuinlinnaan kuuluukin. Yksinäinen Dunnottar on kuitenkin jäänyt ikuisiksi ajoiksi salaperäisyyden verhoon.

Dunnottarin linnoitus on kuin luotu vankilaksi: meri huuhtoo lakkaamatta rantakallioita, tyrskyt sulavat seutua ympäröivään usvaan, siellä on kylmä ja kosteaa. Ja kaiken lisäksi paikka on syrjäinen. Dunnottarin vankityrmässä virui vuoden 1685 talvella 126 miestä ja 45 naista, Skotlannin kalvinistejä, jotka eivät suostuneet omaksumaan anglikaanista uskoa. Kaikki pakoa yrittäneet otettiin kiinni, heitä kidutettiin ja karkotettiin Antilleille. (En ole nyt kyllä ihan varma tuosta paikkalinkistä..)

Dunnottaren 1300-luvulla rakennettu puolustustorni oli ehtinyt nähdä jo runsaasti muitakin vankeja. Oliver Cromwellin vallankaappausta seuranneina levottomina aikoina saapui turvaan Skotlannin kruununjalokivet (The Honours of Scotland) eli kruunajaismiekka, -kruunu ja -valtikka, joita tavallisesti säilytettiin Edinburghissa. Kuitenkin vuonna 1652, kun englantilaiset valtasivat Dunnotarin, kalleuksista ei löytynyt jälkeäkään. Kolme kuukautta aikaisemmin erään papin vaimo oli poistunut linnasta kantaen raskasta pyykkikoria.. Kruununkalleudet palautettiin vasta kymmenen vuoden kuluttua, kun kuningas oli jälleen vallassa.


Bulla tarkoittaa nauhan ympärille valettua savi-, lyijy- tai vahamöhkälettä, johon on painettu sinetti. Alkuperäinen bulla oli savisäiliö, johon oli lyöty sinetti. Kuivuneen savibullan sisältöön, esimerkiksi papyryspalaan, ei päässyt käsiksi jättämättä jälkiä, joten se soveltui arkaluontoisen materiaalin kuljettamiseen. Nykyisessä suomen kielessä bullalla tarkoitetaan kuitenkin nimenomaan paavin bullaa eli paavillista kirjettä. Nimi juontaa kirjeen lopussa kirjoittajan varmentamiseksi käytettyyn asiakirjan koristenarut yhdistävään paavin lyijysinettiin. Yleiskielessä nimeä paavin bulla käytetään kaikista paavillisista dokumenteista, jotka sisältävät lyijysinetin. Perinteisten paavin bullien sisältö vaihteli käskykirjeistä yhteydenpitoon. (Piti tämäkin lukea tuhanteen kertaan ennen kuin tajusin mitä tässä haetaan takaa.. voi huoh!)

William Keith (1614-1661), seitsemäs Earl Marischal (skottilainen arvonimi), kuului Dunnottarin rakentajan perillisiin. Vuonna 1638 hän ryhtyi johtamaan 300 000 miestä, jotka vastustivat kuningas Kaarle I: päätöstä, jonka mukaan kaikkialla oli noudatettava anglikaanista liturgiaa, sekä siihen liittyvän asiakirjan, National Covenant, pakkoallekirjoitusta. Uskonnollisen kiistan vuoksi Keithin nimi liittyi erääseen hänen esi-isäänsä: viimeksi mainittu ei piitannut Dunnottarin pyhästä luonteesta vaan halusi rakentaa linnan niemelle, jossa oli pitkään ollut kappeli, ja hänet erotettiin kirkon yhteydestä. St Andrewsin piispan mukaan paikka oli pyhä, koska Pyhän Ninian, alueen käännyttäjä, oli rakennuttanut sinne kirkon 400-luvulla. Silloinen Keith vetosi paavi Benedictus XIII:een väittäen, että paikan linnoittaminen oli tarpeen. Paavi julkaisi heinäkuussa 1394 bullan, jossa piispaa vaadittiin perumaan Keithin kirkosta erottaminen sillä ehdolla, että Keith maksaisi kirkolle suuren rahasumman.
-------------------------------------------------------

Niin tänään on taas kaksoispostauspäivä ja ajattelin ilahduttaa teitä tällaisella turhalla tiedolla. Mutta minusta tuo on ainakin mielenkiintoinen.. Tuskinpa teillä on mitään vastaan sanomista sillä tämä on minun blogini. :)

Voisin kuitenkin ehkä runoilla tähän jottain kivaa, niin tämä ei olisi niin lyhyt. Tai no ei tämä nyt niin lyhyt ole, mutta sillei lyhyt. Olis ollu kyllä kiva kirjottaa tuosta Dunottarista enemmän, mutta kun kaikki tieto mitä netistä löysin oli englanniks, enkä millään jaksanu/jaksa ruveta suomentamaan niitä. Olishan se hyvää harjotusta, mutta kiva sitte ku oot ensin lukenu ja sitte suomentanu ja tajuat, että joo minulla on jo nämä tiedot.. Niin, että jos jota kuta kiinnostaa niin voi ihan itse käydä lueskelemassa. (Enkä ota vastuuta siitä jos jossain sanotaan eri tavalla kuin täällä koska otin tuon yhdestä valittujen palojen kirjasta, enkä millään voi tietää onko joku runoillu kaiken vai onko kaikki totta, enkä kyllä rupea tarkistelemaan! :D) Toivottavasti kirjoitin tuon linnakkeen nimen oikein.. Kamalan hankala nimi..

Olinpas ovela ja lisäilin kaikkea mielenkiintoista lisätietoa. Nyt teidän ei tartte googlailla jos haluatte esim. tietää mikä on bulla, ellette jo tiedä tai että kuka on William Keith. Huomatkaa myös joidenkin sanojen/sanaparien takaa löytyvät linkit :)

Lähde: Maailman kiehtovimmat paikat, Valitut palat 2008, Wikipedia