Lemmuista

On tässä illan ratoksi tullut luettua lemmu-blogia, joka on kyllä saanut ajattelemaan niitä kaikkia lemmuja, joita olen käynyt hoitamassa. Kyllähän se on nyt niin, että vaikka ne lemmut joita välillä hoidan ei oo mun, niin silti ne on niitä mun lemmuja. Varsinkin muutamat niistä.

Jotku vaan jää mieleen paremminku toiset. Äsken mietin tuossa jo edesmennyttä Ilonaa. Siinä vasta oli persoona! Aina kaikesta niin kiinnostunut,  kerjäsi rapsutuksia ja seuras aina perässä. Pisti jopa kampohin navetan isoimmalle lehmälle. Kyllä oli naurussa pitelimistä kun asemalta päästin Emmentalin pois ja jäin ihmettelemään, että mikset jo mee kun huomasin, että Ilona oli tullu takas asemalle ja seiso Emmentalin edessä. Emmental on niin rauhantahtoinen, ettei se haasta riitaa kenekään kanssa, vaan mieluusti väistää kaikkea liikuvaa ja välillä liikkumatontakin.

Ilona

Äpyli on mun lemmu. Äpyli on vanha ja viisas. Se tietää kuinka hommat toimii, eikä oo moksiskaan mistään. Äpyli tietää millo ei tartte tulla lypsylle (kun rouva on ummessa), sillo kyllä saat kaikkes antaa jos haluat sen asemalle. Äpyli tietää myös millo sitä tullaan hakee lypsylle, millä kerralla voi vielä jäädä parteen maate a millo tarttee oikeesti nousta. Välillä pitää vähä rapsuttaa ennen kuin rouva suvaitsee tulla asemalle. Äpyli tietää kyllä paikkansa maailmassa ja siinä paikassa on hyvä.

Äpyli

Emmä ennen oo pahemmin miettiny niitä poistettavia. Kyllähän se aina surettaa mutta ymmärrän sen, että pakko niidenkin on joskus mennä. Mutta sen mä tiedän kun joku päivä Jari ilmottaa, että se ois Äpylin aika, niin sillon tulee suru puseroon.

Suuri jouluvalopostaus!

Luvassa on siis kuvia jouluvaloista. Koko päivän olen täällä ahertanut joulun kimpussa ja nyt saan vihdoin levähtää. Joulumatot ja -verhot on laitettu paikoilleen. Samoin joulukuusi pääsi jo olohuoneen nurkkaan valaisemaan pimeyttä. Se valaisee todella hyvin, en olisi uskonut. Ei täällä tarvitse mitään lamppuja pitää päällä kun on joulukuusi ja kynttelikkö ikkunassa, niin jo näkee!

 

Yllä olevassa kuvassa on keittiön kynttelikkö

Tässä on olohuoneen kynttelikkö

Keksin myös laittaa eteiseen valot

Tässäpä tämä ihanainen joulukuuseni ♡ 

Adventtikynttilät odottavat huomista ensimmäistä adventtia

Nyt saa joulu tulla. Pitää näistä koristuksista nyt nauttia kun joulun me vietämme äitin ja iskän hoivissa. Tänä vuonna saakin laittaa joulua kolme kertaa, kun äiti ilmoitti, että minä saan laittaa meille kotikotiinkin joulun ja mummollekin pitää laittaa joulua. Mutta ei minua haittaa :) 

Seuraavat jouluvalot kävin eilen laittamassa Jarille sikalan toimistoon

Toimiston ikkunassa sisävalot

Lähikuva, vähän hopeanauhaa ja kristallivaloja

Ulospäin näkyy tälläiset valot 

Sydämiä sikalaan

Iltakierrolla

Iltakiertokuvia, olkaa hyvä!

Voi sotku

Onnistuin taas saamaan melkoisen sotkun aikaiseksi. Mutta onneksi sille on hyvä syy, askartelin nimittäin joulukortteja. Nyt ne valmiina, tartte muuta kuin kirjoittaa keltä kortti on ja lähettää. :)

Snowy

Ihana tulla takaisin Ilmajoelle kun maisemat näyttää tältä:

Voihan lehmä

Perjantaina mietin ihan pienen hetken alan valintaani (valinta ja valinta..). Siinä vaiheessa kun on puristuksissa lehmän aidan välissä ei kyllä paljoa kerkeä miettimään syntyjä syviä, mutta ehkä se ajatus käväisi parin sekunnin ajan mielessä kunnes häipyi pois.

Perjantai oli kyllä muutenkin sellainen iltapäivä, että ei oikein tienny ollako vai eikö olla. Kaikki suju ihan hyvin kunnes tuli aika lypsää nämä kaksi sankaria, jotka kovasti halusivat minua vähän opettaa. Toinen ei millään halunnut tulla lypsettäväksi. Olen kovasti tykännyt niistä hiehoista, jotka ovat pieniä kainaloon mahtuvia kavereita. Ne on helppo tuupata oikeaan paikkaa ja sillä selvä. Mutta isommat kaverit ei oikeen tuuppaamalla mihinkään liiku ja sillonki jos liikkuvat niin yleensä taakse päin, jolloin tuuppaaja joutuu kiperiin tilanteisiin. Perjantaina oli tälläinen kaveri. Asemalle se kyllä tuli, mutta kun sinne lopulliseen lypsypaikkaan olisi pitänyt mennä niin yhtäkkiä löytyikin neljä jarrua, jotka meni päälle. Ihan kyllä kuntosalista kävi se pakerrus, mutta ei auttanut, apuvoimia oli kutsuttava paikalle. Aina välistä tulee mietittyä, että onko hullu vai muutenko on päässä vikaa kun menee vapaaehtoisesti työntämään 600-kiloista lehmän kantturaa paikkaan B, kun se ei sinne selvästikään halua.

No se toinen kaveri ei oikein halunnut palata väliaikaiseen kotoonsa ja mennessään kohti oikeaa kotia, tuuppasi minut sitten aitaa vasten kuin märän rätin. Eipä siinä mittään, kirosanojen saattelemana lehmän perään ja ammu takaisin oikeaan osoitteeseen. Muutenkin tämä kyseinen yksilö on pitänyt hermot kireällä pari päivää kaamealla mekastuksellaan..

Kuvan lehmä ei liity tapaukseen, kuvituskuva :) 

Valmis vihdoinkin

Vihdoin tämä Tainan moniste on valmis. Se on ollut vaiheessa siitä asti kun sen sain eli parisen kuukautta. Eilen sen pakersin loppuun ja tänään piti vielä muuttaa yhtä kohtaa. Huomenna aijon sen kyllä palauttaa, oli valmis tahi ei!

Tulkoon valo!

Asennettiin tänään kausivalot. Olen omassa pienessä mielessäni luokitellut kaikki nämä kausivaloiksi ja jouluvaloja ovat sitten kyntteliköt ynnä muut sellaiset. Mutta oli miten oli, me asennettiin tänään valot valaisemaan pimeää ja lumetonta (ja totta kai lumellista, jos vain sellainen tulee) marraskuuta. 

Saippualta tuoksuva lämmityslaite

Ostettiin markkinoilta tämmöinen lämmityslaite ♥♥

Talipallon piilotusta!

Leikin äsken talipallon piilotusta. Toivottavasti tirpoille maistuu!

Uu uu u u

Linnunruokaa linnuille

Talvi alkaa uhkaavasti lähestyä ja silloin pikku tirppojen on vaikea löytää ruokaa. Olin muutenkin ajatellut ruokkia tänä talvena lintusia talipalloilla (auringonkukan siemenistä tulee kovasti sotkua..) mutta sitten keksin, että voin tehdä niille itse ruokaa kookosrasvasta ja siemenistä. Niinpä kävin noutamassa kookorasvaa, siemensekoituspussin, kukkaruukkuja ja narua kaupasta.

Valmistelin ensin kukkaruukut. Leikkasin narusta sopivan pitoisen pätkän, taittelin sen kaksinkerroin, tein lenkin toiseen päähän ja pujotin naulan siitä läpi. Tämän jälkeen pujotin ruukun sisäpuolelta narut reijästä niin, että naula "halkaisi" ruukun reijän.

Sen jälkeen (ja erinäisten kokeilujen sitä ennen) tein foliosta kupin ruukun ympärille, jotta sula kookosrasva pysysi edes jotenkuten purkissa. Sitten sulatin kookorasvaa ja lisäsin sen sekaan rypsiöljyä. Ennen kuin kippasin sulan rasvan ruukkuun laitoin ruukkuun siemenseosta sopivan määrän. Sitten pakastimeen tai ulos jäätymään!

Kun linnunruoat ovat jäätyneet ne voi käydä ripustamassa puuhun. TADAA:

Pipo!

Tein itselleni heijastinpipon, jotta näyn pimeässä liikenteessä.