Ilmajoella
sijaitsevalla Myllylammen marjatilalla on viljelty mansikkaa yli 30 vuotta ja
mustikkaa noin 7-8 vuotta. Mansikkaa tilalla on 5 hehtaaria ja mustikkaa 3 000
puskaa, sekä yksi rivi tyrniä.
 |
| Pensasmustikkaa |
Pensasmustikat
ovat lajikkeeltaan Ainoa ja Alvaria, joka toinen on Aino-lajiketta
ja joka kolmas Alvaria, muuten ei tule marjoja. Pensasmustikat ovat hitaita
poimia koska eivät kypsy samaan aikaan vaan ne kypsyvät sinne tänne, joten ne
on kerättävä yksitellen. Pensasmustikan satokausi on heinäkuun puolesta välistä
elokuun loppuun. Pensasmustikka ei sotke ja se pysyy hyvin ehjänä, joten siitä
ei ole mustikkapiirakan täytteeksi, mutta kakun koristeeksi se on erinomainen.
 |
| Tyrniä |
Korkeammat tyrnit ovat venäläistä
lajiketta ja pienemmät suomalaista lajiketta. Joka 5. tyrni on poika, muut ovat
tyttöjä. Näin saadaan aikaan tyrninmarjoja. Tyrnin poiminta on haastavaa tyrnin
piikkien takia, joten kannattavin poimintatapa on leikata marjaoksat pois,
pakastaa ne ja jäätyneet marjat kerätä. Tyrniä on vaikeampi myydä kuin
pensasmustikkaa ja sen hintataso on kova.
 |
| Mansikkaa |
Tilan mansikat ovat kaikki
suomalaista ostotainta, joka on kalliimpaa kuin ulkomainen taimi, mutta
terveempää. Mansikat ovat lajikkeeltaan Valotarta,
Honeyta ja Polkaa. Polka-mansikasta saa ensimmäisenä vuonna hyvän sadon jos on
hyvä vuosi. Mansikkamaat uusitaan noin neljän vuoden välein, viljelykierrossa
on mukana viljaa, lähinnä ohraa, joskus on ollut myös hernettä. Viljelykierto
vähintään kaksi vuotta, eli kaksi vuotta viljalla ennen kuin laitetaan
mansikkaa uudelleen.
Suonenjokiset mansikanviljeljät eivät tiedä mitään mansikan viljelystä. - Myllylammen mansikan harrasteviljelijä.
 |
| Lampi |
Altia
on Suomen valtion omistama, vuonna 1938 rakennettu pohjoismaiden suurin tärkkelystehdas ja maailman ainoa
ohratärkkelystehdas, sekä Suomen suurin yksittäinen ohran käyttäjä. Altia valmistaa, myy ja markkinoi alkoholijuomia.
 |
| Altia |
 |
| Altia |
Koskenkorvan
tehdas tuottaa viljaviinaa, tärkkelystä paperi- ja kartonkiteollisuuden sekä
panimoiden ja elintarviketeollisuuden tarpeisiin ja rehuja Altialle ja sen
asiakkaille.
Tehdas käyttää vuodessa noin 200
miljoonaa kiloa kotimaista ohraa, joka on noin 15 % Suomen ohrasadosta ja yli
30 % kauppaan tulevasta ohrasta. Ohrasta menee noin 30 miljoonaa litraa
etanolin tuotantoon, noin 50 miljoonaa kiloa tärkkelystuotantoon ja noin 70
miljoonaa kiloa rehuntuotantoon. Ohran jyvästä käytetään 30 % tärkkelykseen, 25
% etanoleihin, 43 % rehuihin ja loput energiaksi ja jätevesiin
lietelannoitteeksi.
