Selvisin

Pakko oli tulla kertomaan kuinka sitten loppujen lopuksi iltasikala meni.

14:20 soi päivystyspuhelin ja siementäjä soittaa, että puolisen tuntia menee ja olen siellä. Asia selvä. Vaihtelen vaatteet ja yritän tappaa aikaa, mutta päätänkin lähteä jo ajoissa navetalle, että kerkeää käydä sikalassa katsomassa mikä on porsimaan jääneen emakon tilanne. Emakko oli porsinut 12 pikku possua ja kolmastoista oli vielä tulossa. Lähdin sitten navetan toimistoon odottelemaan. Odotellessa luin työohjekansiota ja siellä oli kivasti kaikkia mielenkiintoisia juttuja.

Siinä vähän ennen kolmea siementäjä saapui. Minulla ei ollut mitään hajua käytetäänkö koulun siemeniä ja vai siementäjän mutta veikkasin, että koulun ja sieltä sitten käytiin nappaamassa sopiva siementikku mikälie. Siemennys sujui hyvin, lehmä ei ollut milläänsäkään siitä, kiltisti seisoi paikoillaan. Siemennyksen jälkeen lähdettiin tekemään töitä. Minä kipitin vasikoiden luokse, meinasin jo ruveta siivoamaan niiden karsinoita kunnes päätin käydä kysymässä Tarjalta, että olisiko pikku possujen pitänyt päästä jo sen lämpölampun alle.

Sille tielle jäin, vasikat jäivät hoitamatta. Tuli puheeksi se, että Tarjan pitää tulla minun avuksi sikalaan kun en ole koskaan hionut hampaita. Onneksi Laura T. sattui paikalle ja lupautui tulemaan pikaisesti sikalaan minun kanssa. Mentiin sitten sikalaan, siellä saatiin todeta se 13. possu kuolleeksi koska se ei ollut vieläkään tullut ulos. Laura veti sen pois ja kuollut se oli. Kävin vielä hakemassa Tarjan paikalle katsomaan emakkoa kun Laura käski ja samalla vein ensimmäisen raatoni pakastimeen.

Otettiin possut sellaiseen kärryyn ja vietiin ne toimistoon hiomisoperaatiota varten. Tarja katsoi meille possujen pahnuenumeron, niin voitiin samalla loveta ne. Tarja näytti mallia hiomisessa ja Laura näytti minulle ja pisti minut sitten hiomaan ja loveamaan possut. Hiominen oli ihan kamalaa, koska possuilla on tosiaan terävät kulmahampaat, niin oli haastavaa saada sormi suuhun ja vielä aukaistua leukoja niin, että sai hiottua ne hampaat. Kuulosuojaimille oli käyttöä kun possut huutivat minkä kurkusta lähti, varsinkin siinä vaiheessa kun lovesin niitä korvia. Toivottavasti edes lovesin ne oikein, no enköhän.

Sitten vain possut takaisin emon luo ja siivoamaan karsinoita. Siinä meni oma aikansa ja toivon tosiaan, että en unohtanut tehdä mitään. Ja toivottavasti ruokkija toimii kun lisäsin sinne jauhoja. Painoin kyllä esciä monta kertaa. No sen näkee aamulla.

Kipitin navetan puolelle. Kävin sanomassa Tarjalle, että en tehnyt niitä kirjallisia töitä kun Lauran piti lähteä enkä minä osannu. Sitten Tarja sanoi, että minulle on jo seuraava pulma. Minun mustiainen vaikutti kipeältä (minä siis tapasin kyseisen vasikkavauvan vasta aamulla). Haettiin kuumemittari ja mentiin sitä sitten katsomaan. Se tosiaan vain makasi, mutta ei sillä ilmeisesti ollut kuumetta. Sillä saattoi olla vain väsy ja nestehukka. Kävin sitten hakemassa maitoa molemmille vasikoille. Kyllä se mustiainen joi ihan innolla, sieltä sangosta ei vain tullut tarpeeksi nopeasti sitä maitoa. Piti olla hieman ovela, koska toinen vasikka joi nopeammin kuin toinen, että toinen saa juoda rauhassa.

Eipä siinä sitten muuta, lähdin kotiin ja kohta lähden navetalle uudestaan kun pitää iltakierrolla käydä. Jännittävää, olen ollut iltakierrolla tasan kerran, mutta eikai se nyt haittaa. Katri kyllä kertoi minulle mitä pitää tehdä joten enköhän minä selviä.