Retkellä taas

Ilmajoella sijaitsevalla Myllylammen marjatilalla on viljelty mansikkaa yli 30 vuotta ja mustikkaa noin 7-8 vuotta. Mansikkaa tilalla on 5 hehtaaria ja mustikkaa 3 000 puskaa, sekä yksi rivi tyrniä. 

Pensasmustikkaa

Pensasmustikat ovat lajikkeeltaan Ainoa ja Alvaria, joka toinen on Aino-lajiketta ja joka kolmas Alvaria, muuten ei tule marjoja. Pensasmustikat ovat hitaita poimia koska eivät kypsy samaan aikaan vaan ne kypsyvät sinne tänne, joten ne on kerättävä yksitellen. Pensasmustikan satokausi on heinäkuun puolesta välistä elokuun loppuun. Pensasmustikka ei sotke ja se pysyy hyvin ehjänä, joten siitä ei ole mustikkapiirakan täytteeksi, mutta kakun koristeeksi se on erinomainen. 

Tyrniä

Korkeammat tyrnit ovat venäläistä lajiketta ja pienemmät suomalaista lajiketta. Joka 5. tyrni on poika, muut ovat tyttöjä. Näin saadaan aikaan tyrninmarjoja. Tyrnin poiminta on haastavaa tyrnin piikkien takia, joten kannattavin poimintatapa on leikata marjaoksat pois, pakastaa ne ja jäätyneet marjat kerätä. Tyrniä on vaikeampi myydä kuin pensasmustikkaa ja sen hintataso on kova. 

Mansikkaa

Tilan mansikat ovat kaikki suomalaista ostotainta, joka on kalliimpaa kuin ulkomainen taimi, mutta terveempää. Mansikat ovat lajikkeeltaan Valotarta, Honeyta ja Polkaa. Polka-mansikasta saa ensimmäisenä vuonna hyvän sadon jos on hyvä vuosi. Mansikkamaat uusitaan noin neljän vuoden välein, viljelykierrossa on mukana viljaa, lähinnä ohraa, joskus on ollut myös hernettä. Viljelykierto vähintään kaksi vuotta, eli kaksi vuotta viljalla ennen kuin laitetaan mansikkaa uudelleen. 

Suonenjokiset mansikanviljeljät eivät tiedä mitään mansikan viljelystä. - Myllylammen mansikan harrasteviljelijä. 

Lampi

Altia on Suomen valtion omistama, vuonna 1938 rakennettu pohjoismaiden suurin tärkkelystehdas ja maailman ainoa ohratärkkelystehdas, sekä Suomen suurin yksittäinen ohran käyttäjä. Altia valmistaa, myy ja markkinoi alkoholijuomia.

Altia

Altia

Koskenkorvan tehdas tuottaa viljaviinaa, tärkkelystä paperi- ja kartonkiteollisuuden sekä panimoiden ja elintarviketeollisuuden tarpeisiin ja rehuja Altialle ja sen asiakkaille.

Tehdas käyttää vuodessa noin 200 miljoonaa kiloa kotimaista ohraa, joka on noin 15 % Suomen ohrasadosta ja yli 30 % kauppaan tulevasta ohrasta. Ohrasta menee noin 30 miljoonaa litraa etanolin tuotantoon, noin 50 miljoonaa kiloa tärkkelystuotantoon ja noin 70 miljoonaa kiloa rehuntuotantoon. Ohran jyvästä käytetään 30 % tärkkelykseen, 25 % etanoleihin, 43 % rehuihin ja loput energiaksi ja jätevesiin lietelannoitteeksi.