Niin se vaan elämä voi yhdessä hetkessä muuttua. Aamulla ei koskaan voi tietää mitä päivä tuo tullessaan.
Jos mä vain voisin mä tekisin mitä vaan, että eiliset tapahtumat eivät olisi totta ja kaikki olisi taas hyvin, niin kuin ennenkin, silloin kun vielä olin onnellinen.
Mutta mitään mitä mä teen tai ajattelen, ei tuo entistä takaisin. Ajatukset kiertää kehää, ymmärrys on poissa.
Ainoa selvä ajatus on se, että kuinka mä selviän ilman mun rakasta, mun peruskalliota. Ainoa ihminen, joka mut aivan oikeasti tunsi on poissa ja mä oon yksin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti