tiistai 23. marraskuuta 2010

En ole vajaavaltainen

Huomenna alkaa melkein koeviikko, kun on ensimmäisen kokeen kertaus.

Yhteiskuntaoppi on sinänsä ihan kiva aine, mutta siinä on niin paljon kaikkea muistettavaa ja se on välillä vähän tylsääkin. Luin juuri äsken hätävarjelusta ja sen liioittelusta. Raiskauksen uhrilla on oikeus puolustautua raiskaajaa vastaan, kun taas omenavarkaan ampuminen luokitellaan hätävarjelun liioitteluksi. Tuo on mielestäni hieno lause, en tiijä miksi, mutta se on. Se on jotenki hauska, mutta vain tuo loppu.

Löysin muuten sen yo-ilmoittautumislapun ja Studiamessujen pääsylipun. En ollut onneksi kadottanut niitä! Ne oli vain yhden tyynyn alla tuossa penkillä, ja vaikka aamulla kattoin siitä niin en huomannu niitä. Se johtu varmaan siitä, että siinä päällä oli koneen johto. Pääasia on se, että löysin ne, enkä ole täysin toivoton.

Oikeastaanhan minun pitäisi kokeeseen lukea, mutta suotakoon minulle tämä luova tauko tässä. Enhdinhän minä huomennakin lukea, vaikka aamusella.

Taas eksyin aiheesta, tai siis eksyin muualle seikkailemaan. Paha tapa, joka aina pitkittää näiden postauksien kirjottamista.

Arvatkaa mitä mummo minulle antoi!? Joko olen kertonut? En ole tainnut. Sain kuulokkeet, eikä mitkä tahansa kuulokkeet vaan langattomat! Tai no langattomat ja langattomat, mutta kuitenkin. Nyt kun saan asennettua ne jollain konstilla telkkariin niin on helpompi kattoa iltasella sitä ku voi pitää äänen sillei että kuulee sen kunnolla. Jee ja musiikkiakin voin kuunnella silloin kun iskäkin kuuntelee, sillä iskä yleensä pöllii minun nappikuulokkeet ja en viiti kuunnella sillo musiikkia ku ei oo kuulokkeita. Tai no kuuntelen, mutta en illalla, ku äiti on nukkumassa, yritän olla suht hiljaa, koska en halua äitiä häiritä. Eipähän tarvinnu ostaa iskälle uusia kuulokkeita, tosin en kyllä aijo näitä suuria raahata mihinkään julkisille paikoille, että kai se on iskälle ihan omat nappikuulokkeet ostettava. Tai sitten ostan itelleni uudet kuulokkeet ja annan nuo vanhat sille joululahjaks. Se tosin ois hieman ilkeetä. Vois vilkuilla niitä sieltä Helsingistä, jos kerkee.

Pitäis varmaan tuota ikuisuusprojektiakin tehä joskus, mutta kun ei oikein nyt ole aikaa. Ehkä ens viikolla sitte perjantaina. Ainoa päivä jollo ehdin. Jännää, että koko ens viikko on ihan täynnä. Paitsi se perjantai, jollo on se itsenäisyyspäiväjuhla. Joko se on ens viikolla!? Hertti leijaa ja kohta on oikee itsenäisyyspäivä ja sitte joulu ja sitte ... pimeys.

Aika kuluu kamalan nopeasti. Voivoivoivoi. Ehkäpä pitäisi palata yhteiskuntaopin kirjan pariin muutamaksi minuutiksi ja sitten vaikka hhmm. lukea sitä lisää, koska kello ei ole paljoakaan ja aamulla saa kerrankin nukkua pitkään, en ikinä saa nukkua pitkään.


Hei

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti