Kuinka moni on kuullut kysymyksen mitä sinulle kuuluu ja vastannut siihen niin kuin asia on, yhtään kaunistelematta tai kertomatta jättämättä?
Totta puhuakseni minä en muista kertaakaan, jolloin olisin vastannut jotain muuta kuin hyvää tai ihan hyvää. Se on ilmeisesti se yleinen etiketti, joka säätelee mitä vastataan kysymykseen mitä sinulle kuuluu. Minä näen asian niin että tuo kysymys on vain kohteliaisuus syistä esitetty kysymys, johon ei oikeasti haluta sitä oikeaa vastausta. Kysyessäni puolitutulta sukulaiselta mitä hänelle kuuluu, en halua kuulla elämän tarinaa kaadettuna niskaani vaan muutaman sanan vastauksen, joka yleensä on positiivinen. Minulle kuuluu tällä hetkellä ihan hyvää, mitä nyt olen vähän sairastellut. Tarvitseeko puolitutun tietää enempää? Mutta luulen, että syvällä sisimmässäni toivon, että jopa se puolituttu kertoisi edes vähän enemmän siitä miten oikeasti menee. Eihän se ole sallittua, että joku toinen kaataa sinun niskaasi kaiken sen tunnevyöryn, jota saattaa tuntea. Miksi me ihmiset teemme asioista parempia kuin ne oikeasti ovat? Jos joku satuttaa sinua ihan oikeasti ja vaikka kuinka yrität olla välittämättä siitä, se sattuu, se jättää merkin sisimpään, mutta siitä ei saa kertoa silloin kun kerrot mitä sinulle kuuluu.
Toinen ihminen (tuttu tai tuntematon, silti on jokin käsitys) aistii niin helposti tunnetilasi vaikka kuinka yrität ne peittää. Ei sen tarvitse olla kuin yksi sana, ilme tai katse ja olet heti tilanteen tasalla ja osaat mukautua tunnetilaan, tiedät mitä pitää sanoa ja mitä jättää sanomatta.
Minä aijon kertoa mitä minulle oikeasti kuuluu.
Ja ihan oikeasti minulle kuuluu hyvää, vaikka koen hieman ahdistusta. Ja vihaa itseäni kohtaan, kun olen näin laiska, enkä jaksa keskittyä kouluun kunnolla tällä hetkellä. Ajattelen vain koko ajan, että huomenna teen kaiken sitten kunnolla. Olen myös hieman surullinen, koska tiedän sen tietyn päivän koittavan aivan liian pian. Ja ihan totta bumpy ride tekee minut onnelliseksi, on tehnyt siitä lähtien kun löysin sen. Ja kaikesta huolimatta olen oikeasti onnellinen.
Mitä sinulle oikeasti kuuluu?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti