Minä täällä vain

Kysymys kuuluu kuinka se pysäytetään?
Miksi katsotte minua?
Keksit aina jotain
Onko minun vastuullani tehdä suunnitelmat? Liikaa paineita
Vastaat myös valittamisesta
No se sopii kyllä  

Tämä päivä on ollut ihan turha. Turha. Jos olisin tiennyt sen olevan näin turha, niin olisin suosiolla nukkunut vaan koko päivän. Katsoin aamulla King Arthurin, jonka seurauksena oli pää kipeä. No onnistuin pääsemään siitä eroon ja siivosin kissanlaatikon, ainoa ei-turha asia koko päivänä. Sen jälkeen tein ruokaa, tai siis lämmitin porkkanalaatikkoa ja glögiä. No ei tämäkään sinällään kovin turhaa ollut, mutta kuitenkin. Mitäs minä sitten tein..? Niin luin muutaman tarinan rosa-kirjasta ja sitten viissiinkin rupesin kattomaan leffaa (taas), joo niin se oli. Bedtime Stories. Ja tämän jälkeen elämä vasta olikin oikein ihanaa. Päähän koski ihan kunnolla, tai ei se pahin kipu ollut heti leffan jälkeen, sillä onnistuin tiskaamaan astiat. (Vihaan astioiden tiskaamista, vihaan.) Mutta kun olin tiskannut astiat oli vaan ihan pakko kaatua sohvalle ja möllöttää siinä vähän aikaa.

No äiti tuli kotiin ja iskä tuli sitte kotiin ja minä lähdin siitä sohvalta seikkailemaan omaan huoneeseeni ja omaan sänkyyni, jossa onnistuin olemaan kaksi minuuttia ennen kuin siirryin äitin sänkyyn, siellä selvisin minuutin, kunnes olin taas sohvalla makaamassa peiton alla ja jonkinlaisessa sietokykytilassa. Siinä minä sitten nukuin tunnin ja selvisin siitä kamalasta pääkivusta. Iskälle ku sanoin, että päähän koskee, niin se jottain krapulasta höpis, mutta kun ei minun ilmeisesti tartte juoda yhtikäs mitään niin silti saan kamalan pääkivun.  Se oli itseasiassa yhtä paha ku sillo Helsingissä, mutta siellä en voinu nukkua ko oli se väri päässä.

No nyt olen selvinpäin. Onneksi. Ei oo ikinä ollu niin kuuma ku sillo ku heräsin sohvalta joskus puol kaheksan aikaan. Minulla oli tukarihuppari, collegehousut ja täkki päällä, niin eiköhän siinä ollu ihan tarpeeks lämmikettä. Ja varsinki ku ottaa sen huomioon, että meinasin kuolla kuumuuten jo sillo ku tiskasin astioita ko se on se seinässä jököttävä hökötys päällä ja se syytää kuumaa ilmaa (seinässä olevan kaukosäädinohjaimen mukaan 23 asteista ilmaa) pihalle sisuksistaan. Plus se pitää kamalaa ääntä, pärisee ja kolisee ja pärisee koko ajan. No melkein koko ajan, mutta osan ajastaan. Mieluummin vois lämmittää takkaa, sillä sen kuumuus ei ole pysyvää sorttia. Mutta ei siitä kyllä mitään suurta iloa ole, koska sitte tulee kylmä. Meillä on yleensä niin että tänne joko paistuu tai jäätyy, se on joko tai. Ei melkein koskaan siltä väliltä. No iskä ilmeisesti aikoo ostaa ens talveks uuden uunin tänne. (Mitä minä siitä hyödyn jos lähden opiskelemaan, en yhtikäs mitään. Kaikki hyvä tulee aina sillo ku minä en siitä enää mitään hyödy.. )

Minä olen edelleenkin melko varma, että edes joku Figaron esi-isistä on ollu koira. En oo kenenkään muun kissan nähny kantavan leikkikalujaan suussaan niin ko koiran, paitsi Figaron. Figaro kyllä lähinnä kantelee naruja ympäriinsä, mutta silti. Ja se pitää kiinni narustakin samalla tavalla ko koira. Hassu kissa :) Figaron kynnet pitäis leikata, sillä ne on tehny melkosta tuhoa täällä. Äitin vaatekaapin ovi on ihan naarmuilla, monet ovien karmit on naarmuilla, minun vaatekaapin ovi on kohta naarmuilla, minun kadet on naarmuilla. Tupuna ei koskaan raapinu ovia auki, se edes saa raollaan olevaa ovea auki. Tai siis kyllä se varmaan sais mutta se ei edes yritä. Se vaan tuijottaa sitä ja luulee, että se aukeaa jotenki maagisesti. No eipä se aukea, ainoa maaginen asia tässä on se, että minä osaan juuri oikealla hetkellä nostaa katseeni ylös ja tiirata, että minne nyt pitäis päästä. Toisaalta on ihan hyvä, että Tupuna on sellanen ku on. Figaro on kamala termiitti, tuholainen ja Tupuna rauhallinen vanhus ♥


Kamalan tylsää kun ei ole mitään lukemista. Vasta huomenna saan hakea ne kirjat postista. Ei kai ne nyt niin paksuja ole, ettei kukaan raavas henkilö niitä jaksaisi autolla tänne raahta..? Ilmeisesti on, mutta jos jaksan odottaa vaikka keskiviikkoon niin ne kirjat saattaisivat olla ovella odottamassa kun palaan kotiin. Tai sitten ei. Täytyy suostutella äiti lähtemään minun kanssa niitä hakemaan huomenna. On tylsää lähteä Viitasaarelle yksin vaikka ei siellä mitään ole, mutta silti. Pitäisi kyllä käydä Alemakasiinissä ostamassa yksi kippo, jos siellä on. 


Kipoista puheen ollen sain äitiltä lahjaksi aivan ihanan lasipurkin! Se on niiin ihana, ettei ole toista. Se tosin kuuluu nykyään huoneeni top suojelluimmat -listalle. Niin se on melko ohutta lasia ja pelkään koko ajan rikkovani sen. (Tässä vaiheessa riennän pelastamaan sen olohuoneen päydältä, joka on Figaron kovassa käytössä ja kyseinen henkilö ei oikein piitaa siitä onko sen takapuolen alla särkyvää vai ei.. ) 


On muuten surullista, että vaikka minulla on vain 49 kirjaa kirjahyllyssäni niin ne eivät kaikki mahdu samalla hyllylle. On pakko huomenna taas laajentaa, koska on tulossa ne kolme (3) uutta kirjaa. Ja varsinkin kun kaikki merkit enteilevät kahden niistä olevan melko paksuja. Olen tässä miettinyt, että näyttäisiköhän se tyhmältä jos laittaisin kirjoja kahdelle hyllylle. Ainoa ongelma on se, että minulla ei oikein riitä nuita hyllylevyjä ja varsinkin kun minulla on niin paljon tavaraa, niin haluaisin säilyttää kaiken mahdollisen säilytysilan jonka saan raavittua kasaan. Hmm, ehkä minun on pakko laittaa kirjoja kahdelle hyllylle, sillä tuo hyllylevy, jonka päällä kaikki 49 kirjaani ovat on notkollaan. Se on siis kirjojen painosta painunut hieman alaspäin, mikä on melkoisen hälyyttävää. Voi kun minä haluaisin niin kovasti uuden hienon kirjahyllyn, mutta pelkään kovasti sitä, että kun sen täyttää kirjoilla niin siitä tulee kamalan raskas ja sellainen täyttävä. Miten minä tämän nyt selittäisin, siis että se tuo huoneeseen liikaa täytettä ja saa huoneen tuntumaan ahtaalta. Sitä en halua. Jos minulla olisi lisää nuita hyllylejyjä, niin tekisin sillälailla, että kirjat voisivat olla pystyssä eikä tuollei päällekäin ja sitten siinä olisi heti toinen samanlainen hylly päällä. Siis niin kuin kirjastoissa on ne kirjat. Ja varmaan useimmilla ihmisilläkin, paitsi minulla, koska ei vaan tila riitä sellaiselle. 


Haluan paljon kaikkea, mutta saanko yhtikäs mitään..