Minä olen miettiny koko viikon, että miksi yhtäkkiä tämä pyöräily alkoi tuntua niin raskaalta, vaikka onhan tuota lunta ollut jo kuukauden ainakin. En tiedä, mutta syy saattoi selvitä, sillä kun käsijarrun toinen pala hankasi koko ajan renkaaseen. Ainakin kun poljin kaupasta kotiin ja laitoin sen keskelle sen hienon lukkosysteemin siinä, niin se pyöräily hieman helpotti. Pitää kyllä käydä laittamassa renkaisiin ilmaa, kun ne vähän näyttää, että niihin voisi lisätä. Ja aamulla piti ottaa mukaan ruuvimeisseli, että saan hakattua jäät polkimista pois. Minulla oli sitten ruuvimeisseli koulussakin mukana, ihan varalta :)
Matikan tunnilla minä ratkaisin äärimmäisen vaikean tehtävän ihan itse tajuamalla sen, kun moni sen kanssa kamppaili. Mutta sitten seuraava ei oiken onnistunut, mutta kyllä se siitä sitten. Ja muutenkin aloin ymmärtää niitä. Saa nähdä kokeessa sitte, että unohdanko kaiken vai en. Ja hyvä kun kysyin siltä opettajalta, että jos kokeessa ratkaisen tehtävän THB:stä (MAOLista) löytyvällä kaavalla niin käykö se. Toki olettaen, että muistan kaavoja ulkoa maolista (totta kai muistan!). Ja se oli kuulemma ihan ok, tosin se opettaja rupesi selittämään siitä, että ei ole väliä miten minä sen tehtävän ratkaisen jos se on oikein ja se opettaja löytää siitä punaisen langan, että minä olen sen tehtävän tajunnut.
Ja sitten tapahtui ihme, kun piti mennä luokan eteen esittämään savimaiden hienouksia luokan eteen, eikä se edes pahemmin ahdistanu. Johtu varmaan siitä, että siellä oli muitakin, eikä se ollu niin vakava tilaisuus. Voi olla, että minä olen sitten joskus miljoonan vuoden päästä kun esittelen opinnäytetyötäni, niin ihan paniikissa siellä edessä selostamassa jotain tuskin kuuluvasti. No josko näistä luokalle esiteltävistä esitelmistä on se hyöty, että esitelmiin sitten tottuu. Ja se on varmaan niillä opettajillakin yhtenä taka-ajatuksena, sen lisäksi, että me jaamme tietoa kaikille muille siinä samalla.
On muuten Vainojen uhrien muistopäivä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti