Arvatkaa ketä ärsyttää? Minua tietysti.
Ja mikä ärsyttää? Se on tuo, että joudun jo kolmatta päivää peräkkäin raahaamaan pyörän kylppäriini, koska avaimeni ei toimi varaston lukossa. Tai näin olen ainakin ymmärtänyt.
Ja miksi tämä ärsyttää? No ei minun kylppäriä ole tarkoitettu pyörälle ja yhdelle ihmiselle. Eikä täällä muuallakaan huoneessa ole sille tilaa. Olen jo kahdesti meinannut kaataa koko hökötyksen kun olen pimeässä täällä liikuskellut. Tulisi nyt se hiivatin lukkoasentaja mikä lie ja tekisi asialle jotain. Toisaalta se talkkari on niin epäselvä heppu, että ei tiijä josko avaimet toimis jo, me vaan ei tiedettäis sitä. Pitäisi varmaan jossain vaiheessa kysellä. Ja totuushan on se, että minä en todellakaan aijo pitää pyörää sisällä koko viikonloppua! Varastoon se on saatava tai en vastaa seurauksista. Me ei mahduta saman katon alle asumaan, vaikka en minä koko aikaa kylppärissä ole, mutta kun pitää suihkussa käydä niin pitää koko rakkine raahata tuohon kaappien eteen ja siinäkös se vasta on sitten siellä, kun ei viitsisi taas raahata sitä kylppäriin. Se olisi vain pyörän raahaamista ympäriinsä koko viikonloppu.
Tästä ei nyt pidä vetää sellaista johtopäätöstä, että minä en tykkäisi pyörästäni (virallisesti äitin pyörä), sillä minä tykkään siitä, koska se on ainoa asia joka voi viedä minut kauaksi tästä kämpästä kun alkaa ahdistamaan. Mutta me emme vain mahdu saman katon alle, liian iso ego molemmilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti