Tätä äitienpäivää on vietetty pääosin tädin luona. Minä päätin leipoa mummolle kakun äitienpäivälahjaksi, siitä tuli kunnon kermaunelma (ja minun pahin painajainen, vihaan kermakakkuja, koska kermavaahdosta tulee minulle yleensä paha olo.) Lähdettiin viemään kakkua sitten mummon luo, minä sain henkeni kaupalla pidellä sitä, ettei se vaan olisi mennyt liiskaksi (Jenni, nyt tiedän miltä sinusta tuntui Nakin kakun kanssa :) ) ja sitten kun päästiin mummon luo, niin saatiin todeta, että ketään ei ole kotona. Yritin soittaa mummolle, että missä olet, mutta mummo ei halunnut vastata (numero varattu). Päätin sitten soittaa tädilleni ja kysyä, että missäs mummo on. No Kivilahdessahan mummo oli. Mikko oli sen käynyt sinne hakemassa. Mekin lähdettiin sitten kakun kanssa sinne. Raijalla (tädillä) oli kanssa siellä kyllä kakku, mutta me syötiin sitä minun, mummolle tekemään kakkua. Ja hyvä niin sillä en tosiaankaan olisi halunnut syödä sitä itse kokonaan ja varsinkaan kun tiedossa on toinenkin täytekakkupäivä. Tosin se ei ole kermaunelma, mutta silti.
Juotiin kakkukahvit ulkona, laiturilla istuen ja puhuttiin kaikesta. Se oli kivaa, vaikka suurimmaksi osaksi puheenaiheet pyörivät minussa ja minun opiskelupaikoissani. Mutta ei se oikeastaan haitannut. Ja sitten Mikko katsoi tuota minun kameraani ja totesi sen hyväksi aloittelijakameraksi. Ja otti sillä kokeeksi muutaman kuvankin. Nyt minun pitää vain opetella isoherkkyyttä ja aukkoja. Vielä tosin ei ole niiden aika, kunhan ensin opettelen kameran käytön ja näin.
Mikon ja Jenan (Mikon tyttöystävä) lähdettyä kotiinsa Petoselle, me muut jäimme puhumaan lakkiaisista ja paistamaan makkaraa. Siellä nuotion äärellä, auringon paisteessa oli mukava viettää iltapäivää. Vaikka minun kengätkin olikin täynnä hiekkaa, kun minulla oli ne mustat sandaalin tapaiset kengät. Vaikka siellä olisi voinut istua koko illan, niin pitihän meidän lähteä kotiinkin. Mummo tuli meidän kyydillä kotiin ja me otettiin mummon luota mukaan sellainen suuri ämpäri, johon äiti aikoo istuttaa orvokkeja.
Iskä porasi siihen ämpäriin reikiä. Ja samalla reissulla kuultiin Tonin (serkku iskän puolelta) kuulumisia. Tonille ja Sannalle oli maanantaina syntynyt tyttövauva. Tonilla ja Sannalla on jo ennestään kaksi tyttöä, Leea ja Seela. Mikähän mahtaa kolmannen tytön nimeksi tulla? Ohto ei enää muuten olekaan Junikoiden suvun nuorin, vaan tämä uusin tulokas vei Ohdon paikan.
Iskä oli käynyt tänään moottoripyöräajelulla. Konnenvedellä, Viitasaarella, Kinnulassa, Keiteleellä, missähän kaikkialla se oli käynyt. En muista enää. En edes halua ajatella onko pyörä likainen ja joudunko sen taas putsaamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti