Kävin minä tänään ulkoiluttamssa vesikrassianikin. Vaikka sehän on periaatteessa ulkona koko ajan, mutta se on kuitenkin sisällä siellä kasvikaapissa. Niinpä nostin sen päiväksi siihen tuolille, joka on siinä kasvikaapin vieressä. Ja näin minä siinä purkissa itujakin, eli ne alkaa pikku hiljaa kasvamaan. Kunhan vain muistaisin käydä niitä kastelemassa.
Takaraivoa kihelmöi ikävästi. Koko päivän olen raapinut sitä kun siellä on ollut jotain sellaisia arpien tapaisia juttuja, joita en itse ole voinut katsoa ja nyt äiti laittoi niihin kortisonia ja se kirveltää. Minä kun omaan herkän päänahkan, sille ei voi mitään. Mutta toisaalta kipu osoittaa minun olevan elossa, eli ihan hyvä juttu. Haluaisin kyllä tietää mitä ne ovat, nuo jutut tuolla takaraivossa. Toivottavasti eivät mitään vaarallista tai allergiaa vaalennusaineille. No eiköhän tästä selvitä.
Huomenna pääsen puutarhalle kun käydään äitin kanssa Huikarilla kukkia ostelemassa. Ja saan ehkä minun minttuni. Minä en vieläkään ole päättänyt haluanko aitokissanmintun vai kenties piparmintun. Piparminttua voisin hyvillä mielin käyttää teenä, mutta niin luultavammin myös kissanminttua. Ja piparminttu saattaa olla kauniimman näköinen. No pitää katsoa sitä sitten, en tiedä onko siellä Huikarissa minttua, kun se on niin kova risteytymään eri kasvien kanssa. Mutta joku minttu minun saatava, koska minä tein sille jo kuopankin ja täytin sen mullalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti