Äiti nauraa minulle ja minun minkä käsilaukun otan mukaan yhden päivän reissulle -pähkäilyilleni. Sinne pitää mahtua kaikki tarvittavat asiat plus eväät. Tiedän, että kyseessä on alle vuorokauden kestävä reissu, mutta minun mielestä tämä testaa todella hyvin sitä miten onnistun pakkaamaan tavarat pidemmän vuorokauden reissuille. Neljälletoista päivälle ei ihan heppoinen käsilaukku riitä.
Ilta-aurinko valaisee kauniisti tuon tienvarren pusikon. Siitä saisi hienon kuvan, jos vain osaisi kuvata hienoja kuvia. Minä en vielä osaa, mutta ehkä jonain kauniina päivänä osaan. Harmi kun en voi ottaa kameraa mukaan minun huomisen retkelle, se ei mahdu käsilaukkuun, enkä tiedä haluanko raahata sitä kameralaukkua mukanani. Toisaalta kamera olisi otettava joka paikkaan mukaan.
Onneksi minulla ja kameralla on lauantaina töitä. Äiti määräsi minut ottamaan kuvia Elsin synttäreiltä. Ne tulevat onneksi vain meidän käyttöömme. Ja jos minulle tulee tylsää juhlissa, niin voin kuvailla kukkia ja pilviä ja rakennuksia. Enkä minä aijo piitata siitä, että siellä on ihmisiä. Päätin sen.
Ihan kuin minun valitsema otsikko joten vaatisi kuvaa. Kuvaa jota minulla ei ole. Kuvaa joka on tuolla ulkona. Kuvaa joka olisi täydellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti