Sataa sataa vettä

Ja taas on menny yks päivä ohitse ilman että on edes huomannu. Juuri nyt (ja melkein koko ajan) on sellanen olo, että vois siirtyä suoraan perjantai 24. päivään ja kellon aika vois olla vaikka 15:01 (oon juuri päässy kirjotuksista pois, jos oon ollu siellä niin kauan). Ei kiinnosta juuri nyt yhtään. Tai en kyllä tiijä onko kiinnostanut koskaa koko kirjotukset. Blaaah, kuolen sinne ja tännä ja tuonne. Vattu. Haluan mennä piiloon jonnekin ihanaan paikkaan, mutta ei se kyllä onnistu valitettavasti.

Yritetäänpäs kirjottaa jotain joka ei ole näin masentavaa. Ulkona sataa vettä, no sekin on melko masentavaa, mutta sade on kivaa, paitsi silloin kun se kastelee melkein kuivat vaatteet. Niin kävi tänään, vaatteet ei kyllä ehtiny kastua kunnolla, vain vähäsen. Harmaus iskee, olis jo syksy siis ihan kunnolla syksy. Punaisia vaahteran lehtiä ja keltaisia haapoja.                              

 Tuonne minä haluan, turvaan kaikelta pahalta joka uhkaa (kirjotukset). Se olis mun oman Wonderlandin syksy. 

Aivan ihania syksy kuvia löytyy tuolta netin uumenista! Voi kun pääsisin itse kuvaamaan tuollaisia maisemia! Ja värejä! Ooo! Haluan olla syksyssä! 

Ehkäpä nuo huutomerkit jo riittää, mutta hehkutus ei. Syksy,syksy tule piaan! 

Oikeasti miksi ei voi olla jo lokakuu? Miksimiksimiksi?

Muutin tuon ulkoasunki jo syksyiseksi ja muutenkin on niin syksyinen olo ja vissiinki se kaamosmasennus vaikka ei ees oo pimeää vielä, siis sillei kunnolla pimeää. Sais se syksy tulla jo niin talvikin tulis! Jeejee talvii! Minä en sitten osaa päättää olenko kesä-, syksy-, talvi- vai kevätihminen, sillä kaikissa vuoden ajoissa on omat ihanat puolensa ja omat paskat puolensa. Olen vuodenaikaihminen eli kaikki vuoden ajat käy. Ja nyt kävis se syksy ja sen jälkeen talvi ja sen jälkeen ...

Nyt on pakko lopettaa tämä merkintä tähän tai tänne tulee kirjoitettua suuria vatutuksen sanoja. Eli siis heipä hei ensi kertaan taasen. :)