Mua ei nää huolestuta ne terveystiedon kirjotukset paljoakaan, koska tännään siellä tentissä mulle valkeni, että kyllähän niistä saa asiaa kohan vaan ajattelee niitä. Ja niistä saa helposti pisteitä, varsinki jos löytää uusia näkökulmia ja faktoja sinne. Eikä ne jokeritkaan vaikuta niin vaikeilta, vaikka ne onki laajoja ja ajattelin kokeilla josko olis joku helppo jokeri niin siitä vois saa ihan kivasti niitä pisteitä jos muistaa kirjottaa vaaditulla tavalla eli aikas laajasti.
Ja sekin huojenti, että jo 9-10 pisteellä pääsee läpi. Ja aika helposti saa kaks pistetettä ja jos saa kaikista kuudesta tehtävätä kaks pistettä niin se tekee jo 12 eli läpi on. Tai ainakin toivottavasti on läpi. Tietenkään sen varaan ei kannata hirveesti laskee, mutta siis kuitenki. Ainoo ongelma on se, että on vaan kuus tuntia aikaa ja kuus esseetä, tullee kiire. Nopeasti ku kirjottaa niin ei hätään. Ja mä luulen, että en tule viihtymään siellä kuutta tuntia. Mutta eihän sitä tiijä, jos on hyvät eväät ja kiva koe niin saatan hengailla siellä kolmeen asti. Tosin jos oon ainoo, joka istuu siellä vielä puoli kolmen aikaan niin lähen kyllä sitte pois. Siinä tapauksessa jos essee on kesken niin tietenkään, mutta jos se on valmis ja muuta. En kyllä usko, että olisin ainoa, koska tiedän muutaman jotka istuu jo ihan normi kokeessakin sen kolme tuntia. Ehkäpä munkin kannattas istua se kolme tuntia, saattas tulla parempia tuloksia, tosin mua ruppeis ahistammaan se, että oon ainoo siellä tilassa ja se opettaja joutuu valvomaan ainoastaan mua. Tulis sellanen kiusaantunut olo, vaikka se on mun parhaaks, eikä se opettaja ajattele sitä sillei et "hiivatin tyyppi eikö se vois olla jo valmis, että pääsisin pois täältä." Silti, ahistais.
Ruotsin koe mua huolestuttaa, mutta yritän siinäkin parhaani ja jos se ei riitä niin yritän keväällä uudestaan parhaani ja jos sekään ei riitä niin se ei sitten riitä ja piste. Mutta yritän. Pitää opiskella ruotsia viikonloppuna ahkerasti. Vuokko sano, että jos osaa sen nelikentän niin tietää ison osan ruotsin kieliopista ja minä osaan sen, mutta en aina muista sitä. Pitänee ensi töikseen piirtää se johonki suttupaperiin ja sitte vasta alottaa se kokeen tekeminen. Ja sitte pitää kattoo sieltä kokeen takaa, et mistä saa eniten pisteitä ja panostaa sitte niihi. Itseasiassa kannattaa panostaa kaikkeen. Joo niin mä teen mä panostan koko kokeeseen, enkä tee niinko yleensä ruotsin koetta, että äkkiä nämä tehtävät alta pois, että pääsee pois kokeesta. Vaan minä panostan. Kuus tuntia aikaa, kyllä siinä ehtii panostamaan kaikkiin. Ihan paras tilanne olis se, että olisin niin keskittyny kokeeseen, että en edes huomais ajan kulua vaan havahtuisin vasta sitte ko joku valvoja sanois, että koe on päättynyt. Niin sen pitäis olla, mutta tiijän, että niin ei tule olemaan. Hassua.
Ja sitte ku on kaikki kirjotukset ohi niin pääsen panostamaan psykaan ja haluan saaha siitä hyvän numeron ilman uusintaa. Mutta jos ei onnistu niin sitte uusin sen. Ei siinä sen kummempaa. Matikan koe hieman huolestuttaa, ko en taaskaan oo tajunna niitä tehtäviä, mutta onneks on viikonloppu aikaa opetella ulkoa niitä laskuja. Ja oikeestihan niitä ei sais opetella ulkoa vaan ne pitäisi sisäistää, mutta mun sisäinen matikkanero nukkuu vielä ja on nukkunut noin 12 vuotta. Se saisi pian herätä, kuten mun sisäinen englantilainen ja ruotsalainen ja välillä tuntuu, että mun sisäinen suomalainen nukkuu. Kuten tänään äikän tunnilla, ko tehhään ryhmä työtä ja mun pari oli taas poissa. Runebergistä ei millään meinannu lyötyä tietoa ja vastauksia kysymyksiin. No onneks saadaan vielä huomenna tehä niitä ja pari on paikalla.
Tää postaus on aika koulupainoitteinen, joten tähän väliin aijon kehua uutta taustakuvaani, joka on aika hieno. On yksi asia josta en siinä pidä ja se on tuo melko kapeahko alue joka on varattu tälle boxille ja nuille muille härpäkkeille, mutta ei se haittaa. Onneks voin aina vaihtaa taustakuvaa jos siltä tuntuuu. Voisin kyllä vaihtaa nuo väri jutut, ku ei tuo punainen oikein käy tähän.
Ajatella kohta on jo lokakuu, jota odotan kuin kuuta nousevaa, mutta vaikka tää odotus on yhtä palavaa, niin ei haittaa vaikka joudun odottamaan sillä jotakin uutta on tulossa eteen ens viikolla ja itseasiassa haluaisin jo kirjottaa kirjotukset, en siks että ahistais vaan siks että haluan. On sellanen olo, että vois jo kirjottaa. Olen outo, joo tiedän. Lokakuu tuo myös tullessaan uuden lukujärjestyksen, joka on ihan kiva. Ja pääsen myös valokuvaamaan ko on taas aikaan. Muumejakin pääsen kattomaan Nakin kanssa ja Jennin kanssa pokemoneja, joita en oo kattonu hirveesti. Enkä viitikään ko sitte ei jaksa kattoo niitä alkupään jaksoja pokemonillassa Jennin kanssa. Eli odotan kärsivällisesti. Lokakuu tuo myös tullessaan erikoislajikurssin ja retken Jyväskylään. Ja myös Mary Higgins Clarkin uutuskirjan. Ja niitä muita kirjoja, joista jo kerroin viime postauksessa. Ja toki lokakuu tuo tullessaan uusia postausaiheita ja ajattelin päivittää blogiakin useammin. Kun on aikaa kirjottaa tällaisia postauksia. Pääsen myös harrastamaan laatikoiden päällystämistä ja syyslomaa! Syyslomalla aijon mennä käymään Helsingissä Jennin luona. Ja lomalla pääsee myös rentoutumaan.
Ja jotta koko tämä postaus ei olisi pelkkää tekstiä lisätään alkuun muutaman kuva ja loppuun kanssa. Jos vaikka niitä Mikkelin kuvia laittaisin, joita olen luvannut laittaa, mutta en ole saanut aikaiseksi. Heipä hei!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti