Päähänkin koskee. Tiedän sen johtuvan siitä, että minulla on hiukset ponnarilla päälaella, siitä se aina johtuu. Tai sitten siitä kun minulla on panta päässä. Mutta en halua pitää hiuksiä auki, kun ne nyt ovat puhtaat niin ne ovat koko ajan tiellä, eivätkä tottele minua ollenkaan. Otsahiuksia pitäisi käydä lyhentämässä, mutta en jaksa, koska osaan tehdä sen kiitettävästi itsekin, eikä muita hiuksia tarvitse lyhentää ollenkaan. Värjäystä hiukseni kyllä kaipaisivat, mutta en taida itse siinä onnistua. Haluaisiko joku tulla värjäämään hiukseni?
Minä en ole kovin suuri Anttifani, mutta siltikin tunnistin sen kappaleen kun kuulin muutaman soinnun radiosta. Tai siis en tunnistanut, vaan tiesin mitä Antti aikoo laulaa seuraavaksi. "Rakkaus on hyökyaalto, nyt se vyöryy rantaan" Ja se jäi soimaan päähän.
Minä tarvitsisin muutaman valokuvakehyksen. Tupuna ja Pörrön kuva on vailla kehystä ja haluaisin kehyksen noille kolmelle sarjakuvalla, jotka ovat tuossa sängyn vieressä seinällä. Toisaalta olisi kiva vaihtaa noita julisteita tauluihin, mutta ei minulla oikein ole tauluja, joita voisin laittaa tilalle. Ja sitä paitsi tuo yksi heppajuliste, jonka sain Jennilta synttärilahjaksi yläasteella, on niin suuri, että jos sen ottaisi pois, jäisi suuuri tyhjä kohta keskelle seinää. Eikä se heppajuliste ole niin heppa, kuin muut heppajulisteeni, se on tosi hieno, enkä aijo koskaan koskaan ikinä luopua siitä. Samoin tuo iskän Thaimaasta tuoma sinimusta tauluntapainen taulu on aivan ihana, siitäkään en aijo koskaan luopua. Olisi kiva jos saisi vaikka julisteille kehykset niin ne olisivat kuin tauluja, eikä niiden kulmat menisi rikki, kuten ne tuppaavat menemään kun niitä kiinnittää nastoilla seinään.
Yksi syy miksi minulla on julisteita seinillä on se, että ne peittävät kaikki repeytyneet tapetit ja naulan/nastojen jäljet seinässä. Niitä kun on. Figaro on yksi tuholainen joka repii tapetteja, tai siis repi kunnes sain sen lopettamaan sen. Enkä kyllä voisi kuvitella huonettani valkoisilla seinillä ilman minkäänlaisia tauluja tai julisteita.
Mutta vielä siihen tauluongelmaan, toki voisin laittaa vaikka sen meijän kaverikuvan seinälle ja noita muitakin tauluja seinälle, jotka vain pönöttävät kirjahyllyssä, mutta mitäs sitten laittaisin kirjahyllyyn? Siinä on jo ihan tarpeeksi tavaraa ilman, että otan sieltä jotain pois ja lisään jotain tilalle. Siirrän taulut sitten seinälle kun joudun taas raivaamaan tilaa kirjoilleni, mitä en kyllä ihan heti ole tekemässä, koska minulla on tällä hetkellä vain yksi kirja, jolla ei ole paikkaa hyllyssä. Se saa pönöttää tuolla muiden kirjojen päällä, koska en aijo siirtää Avatareja mihinkään tuosta hyllystä. Ne ovat paikkansa ansainneet.
Tällä kertaa mina aijon muistaa Perhesiteet. Käskin äitiä sanomaan minulle sitten kun kello on 17:05, että kello on 17:05. Ja olen melko varma, että olen jo kello 17:00 telkkarin edessä pönöttämässä ja odottamassa kärsimättömästi milloin se ohjelma alkaa. Tykkään niin siitä, se on aivan ihana!
Eikös ne olekin hienoja?! Ihania suorastaan. Ne odottavat omaa paikkaansa tuossa Polluxista saadussa mustassa taulussa kuuden magneettipohjan, kolmen mustan ja kolmen valkoisen heppamagneetin ja Nalle-magneetin kanssa. Hassuinta on se, että minun kuulokkeet tarttuvat tuohon tauluun kiinni, niissä on siis jonkin sortin magneetti. Jännittävää. Toinen kuulokkeista kyllä pitää välillä hassua rätinää, mutta se ei ole niin kovaäänistä, että se häiritsisi kuuntelua niillä.
"Minusta löytyy sen verran isin tyttöä, että tuntuu tyhmältä mennä rautakauppaan käsilaukun kanssa.."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti