Selkään koskee

Katsoin tänään sen The Proposalin (Odottamaton ehdotus), jonka Nakilta eilen varastin. Se oli tyypillinen vihataan-toisiamme-pakko-mennä-naimisiin-loppujen-lopuksi-rakastutaan-oikeasti-leffa. Kuten Tapahtui Las Vegasissa, tosin siinä ei ollu pakko mennä naimisiin, vaan ne meni naimisiin vahingossa. Mutta oli se silti hyvä. Tosin se loppu oli ennalta arvattavissa, totta kai ne päätyy loppujen lopuksi yhteen. Joten se on sellanen juttu, jonka arvaa jo leffan alkumetreillä. Tosin saman päätelmän tein siitä My Fair Ladysta. Mutta mitäpä se haittaa vaikka tietäiski mitä siinä tapahtuu.

Kävin hakemassa suolaa Junikoitten vanhan saunan eteisestä ja Tupuna tuli mukaan. Ja sitten kun lähdin takaisin kotiin, niin minun piti kantaa Tupuna takaisin, koska se jäi autotallin eteen naukumaan. Vanhuusko vaivaa, vai mikähän sille tuli, koska jos otan sen ulkona syliin ja kannan sitä niin yleensä käy niin, että jossain vaiheessa se hyppää pois sylistä, mutta nyt se ei hypänny, eikä meinannu edes eteisessä hypätä pakastimen päälle, että minä saan oven kiinni. Muuten Tupuna onkin poukkoillut koko ajan sisään ja ulos, koska äiti on pessyt ahkerasti pyykkiä ja Tupuna pelkää pyykkikonetta. En tiedä miksi, mutta ehkä siksi, kun siinä on niin kammottava ääni.

Juuri nyt olen hyvin, hyvin, hyvin vittuuntunut kun tämä paska repäisee jostakin tähän jonkun hemmetin paskan fontin joka ei lähde kuolemallakaan pois. Ja se on niin saamarin ärsyttävä paska. Olen yrittänyt jo sadatta kertaa kirjoittaa tähän yhtä kappaletta, mutta se ei onnistu kun se puskee sen fontin aina sinne loppuun. Argh! En kirjoita sitä kappaletta tähän ollenkaan, koska en jaksa enää kirjoittaa sitä ja kuitenkin se fontti tulisi takaisin ja sitten minä hyppäisin kaivoon silkasta vittuuntumisesta. Ja yksi asia vielä joka lisää tätä vittuuntuneisuutta on se, että tämä hemmetin pöytä keikkuu taas ihan kunnolla, vaikka yritän tunkea kaikkea mahdollsita tuon jalan alle, mutta mikään ei näytä auttavan. Joten minä aijon mennä lukemaan vittuuntuneisuuteni pois.