Tänään

aamulla sain olla ylpeä itsestäni kun kapusin sängystä ylös vaikka oli pimeää ja väsytti niin vietävästi

menin pyörällä kouluun vaikka olisin päässyt autollakin

huomasin kesken matkan, että pyöränlukko oli mennyt rikki

koulussa olimme kerrankin viimeisiä jotka astuivat luokkaan (ihan kuin se olisi kovinkin hyvä asia)

 opin jotain uutta kasviorientaation tunnilla

sain ruotsin persoonapronominikuulustelusta 19 pistettä 23, voi kun olin onnellinen! 

kasvibiologiakin oli kivaa, avasin jopa suuni ja vastasin opettajan kysymykseen ja vielä oikein! 

tykkäsin katsella mikroskoopilla solua, varsinkin sen jälkeen kun sain tietää, että mikä siinä näytteessä oli solua

yllätin itseni kahvitauolla lukemasta Maaseudun tulevaisuudesta jotain juttua joka liittyi metsään ja kuitupuun hintaan muistaakseni, sitä se mettäviikko teettää

mutta ihan rehellisesti sanottuna, metsäviikko on tähän mennessä ollut parasta mitä koulussa on ollut

tietotekniikan tunnit oli kanssa oikein mukavia, koska se opettaja on mukava

tajusin tänään kotiin ajaessani, että kaikki muut olivat siinä vaiheessa lenkillä kun minä vasta poljin koulusta kotio siinä viiden maissa

tajusin juuri äsken kuinka ikävä minulla on ihmisiä, jotka ymmärtävät minua vaikka minä kuinka epämääräisesti jotain selitänkin

tajusin äsken myös sen, että minulla on tälle illalle vielä paljon tekemistä, joten niitä on nyt ruvettava tekemään!