Olen ihan höpönä Leif GW Perssonin kirjaan Matkan pää.
Se kertoo Lars martin Johanssonista, eläkkeellä olevasta poliisista, joka saa aivoveritulpan ja päätyy sairaalaan. Sairaalassa tohtori Stenholm kertoo, että hänen isänsä, pappi ammatiltaan, on saanut ripissä tietoonsa vuonna 1985 tapahtuneen 9-vuotiaan tytön murharaiskauksen tekijän.
Johansson ryhtyy ratkaisemaan tätä, jo vahentunutta murhaa pohtien samalla kuinka rangaista rikoksen tekijää, kun hänestä on tullut syytön rikokseen.
Minulla on yksi tuon kirjailijan pokkari, mutta en ole jaksanut lukea sitä. Kotona kun kävin, niin kysyin äitiltä matkalukemista ja äiti antoi tuon. Otin sen varauksella mukaan. Mutta kuitekin paljastui, että kirjahan on mahtava! Olen ihan koukussa, en millään aina malttaisi sitä laskea käsistäni ja olen melkein koko ajan sitä lukemassa. Hiema täytyy kuitenkin toppuutella, ettei ihan höpöksi mene tämä opiskelu.
Kohta ilo kuitenkin loppuu kun kirja loppuu. Mutta onneksi kirjastossa on paljon kirjoja joita voin lukea. En kyllä välttämättä aijo juuri tuon kirjailijan opuksiin tarttua, sillä yksi kirja on jo katsottuna ja toivottavasti se on vielä siellä kun palaan kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti