Mitä minä sanoin siitä kotieläinblaablaa bi&ke välikokeesta? En muista mitään kun paperi tulee eteen ja näin kävi. No onneksi niitä välikokeita on kuusi kappaletta, eli jos saa 5-6 hyväksytyksi niin sitten tulee viitonen. Ei olisi kovin paha homma jos nyt pyrkisin tuohon viisi hyväksyttyä. Neljäkin toki kelpaa. Mutta jos alkaa olla, että 3/6 niin ei tule kesää, sillä sillä saa ykkösen, ja voisin haluta hieman paremman arvosanan siitä. Ei auta, lukemaan vaan.
MUTTA! Eilisestä matikan pistarin tapaisesta napsahti 3/4! Vähänkö olin iloinen! Eikä se viimeinenkään tehtävä niin väärin mennyt, väärä merkki oli vain. Hohoo! Ja tänään matikan tunnilla sain tehtyä kaikki käsketyt tehtävät plus yhden ylimääräisen! Alan pikku hiljaa kehittyä tässä lajissa.
Huomenna on koulukuvaus, neljä tuntia tietotekniikkaa ja proteiinisynteesi kuulustelu, ainakin Arkko (opettaja) uhkasi viime kerralla. Mutta minä osaan proteiinisynteesin. Ainakin äsken osasin. Kyllä minä sen osaan, piirsin siitä vielä niin hienon kuvionkin tuosta bilsan kirjasta, ihan omin pienin kätösin. Tooosin paperin läpi, mutta piirsin kuitenkin!
Tänään minä sulatin jääkaapin. Se oli melkein puolitoista tuntia kestänyt prosessi. Meinasi mennä järki yhdessä vaiheessa, kun ne kylmäkallet eivät millään halunneet irrota, mutta sitten kun löysin sen kaiken jään alta ihan pakastimen lattian, niin johan alkoi lyyti kirjoittamaan. Meni siinä muutama pannullinen kuumaa vettä, mutta sulatetuksi tuli sekin lokero. Ja nyt sinne mahtuu. Toosin siellä on jo minun jauheliha ja jonkun leipiä. Mutta kyllä sinne jäätelöpaketti mahtuisi, jos sellaista söisin tai ostaisin. Jonkun muun vuoro sitten sulattaa ensi kerralla se (usko elina vaan omin unelmiisi).
Koulussa meillä oli liikuntaa ja liikunnassa viuhkasuunnistusta. Jos joku vielä sanoo minulle, että nyt lähdetään viuhkasunnistamaan niin minä juoksen ja kovaa. Yksinkertaisesti viuhkasunnistus on sitä, että ensin haetaan yksi rasti, palataan takaisin saadaan toinen rasti, etsitään se, palataan takaisin. Eli juostaan ees taas. Minä en edes löytänyt ensimmäisellä kerralla omaa paikkaani mihin se rasti piti tunkea, koska kun minulle sanotaan, että kallionkieleke niin minulle tulee mieleen kieleke josta on maahan noin 20 metrin pudotus, ei puolen metrin. No minä sain kuitenkin kokeilla uudestaan ja kävin tunkemassa sen jonnekin kielekkeelle sinne pusikkoon. (ja Nakki on siellä hiljaa minun kartanlukutaidoistani! :D)
Tästä tuli nyt melkoisen sekava, mutta ei auta korjailla kun pitää hakea ruokaa ja katsoa eilinen huippis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti