perjantai 9. syyskuuta 2011

Kotona

Ilmajoella on kivaa, mutta kotonakotonakin on kivaa. Mukava huomata, että oikeastaan mikään ei ole muuttunut, mitä nyt huone tuntuu avarammalta, kun siellä ei ole enää niin paljoa tavaraa.

Tämä päivä tuntui tooosi pitkältä, mutta kyllä se sitten loppui ja varsinkin kun päästiin tunti aikaisemmin kotiin. Ja loppu päivä tulikin istuttua autossa, eikä se matka oikeastaan tuntunut edes pitkältä. Nyt kyllä väsyttää ja tekisi mieli mennä lukemaan kirjaa ja nukkumaan, mutta en tiedä miten huomisen suunnitelmat ovat, niin en voi ihan vielä.

Mää melkein rupesin itkemään kun näin Figaron taas, en ole edes tajunnu kuinka ikävä minulla sitä on ollu. Oiii kun se on ihana ja pörrönen ja ihana. Otan sen mukaan. En kyllä voi, harmillista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti