Today

Koko aamupäivän odotin erästä henkilöä saapuvaksi. Puoli kahdentoista aikaan huomasinkin oransseilla ja sinisillä  palloilla varustetun valkoisen auton pönöttävän pihassa. Posti tuli! Riensin sitten innoissani postia hakemaan vain todetakseni, että kirjapaketti ei tullut vieläkään. Mutta minulle oli onneksi muuta postia. En edes muistanut, että tänään on keskiviikko, jolloin minulle tulee edes jotain postia. Aku Ankan lisäksi KAMK/Kajak muisti minua paksulla kirjeellä. Ei siellä ollut muitakuin esitteitä Kajaanin ammattikorkeasta plus hieno vihreä kynä. Muuta kivaa ei sitten postissa tullutkaan.

Siinä yhden kieppeillä Nakki ja Urpå saapuivat yllätysvierailulle onnistuen yllättämään vain Tupunan, koska minä näin ikkunasta! Hahaa, ja Nakilla oli aivan ihana lahja mukanaan: järkäleen kokoinen kirja täynnä pientä tekstiä! Nakki on aivan ihana! Arvatkaa vain jaksanko odottaa kahdeksanteentoista päivään, että saan lukea sitä.. Gummeruksen sivuilla on hieman erilainen kansikuva kuin tuossa, mutta sama kirja on kyllä kyseessä.

KiitosKiitosKiitosKiitosKiitos! 

Ihana auringon paiste tänään ja minun piti istua sisällä vaikka kuinka kauan koska en saanut poistua kotoa, koska Nakki ei ollut tulossa käymään. No mutta onneksi pääsin nauttimaan auringosta sitten kun Nakki ja Urpå tulivat. Käytiin sillalla katsomassa jäätä. Kamalan kirkas auringon paiste, mutta hengissä selvittiin ja käytiin me Nakin kanssa sillan alla. Tai no siis Nakki kävi, minä en koska oli kengät jo ihan täynnä lunta ilma, että olisin tampannut siellä hangessa muutaman metrin lisää. Pieni vinkki: hame ei ole kovin hyvä noin niinku umpihanki kävelyyn.. Kengätkin meni rikki, huomasin yhdessä vaiheessa kun oli oikean kantapään alla tai siis kengän ulkopohjan ja sisäpohjan välissä kamalasti lunta. Kiva juttu. Onneksi osaan ajaa noilla talvikorkkareilla niin voin käyttää niitä, jos en osta uusia kenkiä. Pitää katsoa perjantaina miltä tilanne näyttää. (Harmi vaan, että korkkarit näyttää hassuilta collegehousujen kanssa..)

Tältä siellä näyttää .. :)

Tuolta siellä jäällä kutakuinkin näytti, tosin ei me jäällä käyty vaan sillalla, jossa Urpå heitteli massiivia lumipalloja sillan alla olevalle jäälle saaden sen rikki paikka paikoin. Ja avannonkin Urpå sai aikaan, harmi vain, ettei meillä ollut pilkkivarusteita mukana.

Tupuna näyttää toipuneen hyvin vuoristoratamaisesta kokemuksestaan (sinun onneksesi). Ehkä vanhuus tekee Tupunasta tuollaisen mammanpojan. En tiedä.

Urpån suunnatessa psykan tenttiin ja Nakin fysiikan pariin minä jäin tänne yksin miettimään, että mitä tekisin. Ehkä sitä englantia voisi lukea. Niitä tehtäviä on välillä tosi kiva tehdä, varsinkin silloin kun niistä tajuaa jotain, siis että tietää miten ne menee. Kuten joku passiivi. Minä en ymmärrä sen käyttötarkoitusta, enkä varmaan koskaaan tule ymmärtämään, mutta tarvittaessa osaan muodostaa sellaisen, hyvällä tuurilla. Ennen kuin pystyin lukemaan adjektiiveistä ja tarkemmin vielä predikatiiveistä ja attribuuteista, minun piti katsoa netistä mitä ne edes ovat. Sen sain selville, että iloinen maalari maalaa ahkerasti isoa taloa kesällä.

Minä menen ottamaan sitä kakkua, koska en sitä äsken ottanut ja luen Kolmen caballeron seikkailun loppuun. Adios!